Saana-ohrakin tarvitsee kasvinsuojelua

Abstract

Kaksitahoinen Saana-ohra on eniten viljelty ohralajike. Kun Saana tuli viljelyyn vajaa kymmenen vuotta sitten, todettiin, ettei tämän lujakortisen ja taudinkestävän lajikkeen viljelyssä yleensä tarvittu rikkakasviruiskutuksia kummempia kasvinsuojelutoimia. Enää vanhat neuvot eivät päde. Viime vuosien koetulosten mukaan myös Saana-ohra hyötyy tuntuvasti kasvitautien torjunnasta. Saana-ohra tuli tutkimusaseman kokeisiin ensimmäisen kerran vuonna 1993. Etelä-Pohjanmaalla viljeltiin Saanaa vuonna 2004 noin 15 000 ha verran ja koko maassa hieman vajaa 100 000 ha. Saana on lujakortinen lajike. Myös sen taudinkestävyysominaisuudet olivat hyvät lajikkeen tullessa viljelyyn. Lajikekohtaisia viljelyohjeita hahmoteltiinkin toteamalla, että Saana sopii viljelyyn sellaiselle tilalle, jossa ei haluta käyttää aikaa kesällä moniin kasvinsuojeluruiskutuksiin. Lujakortinen ja taudinkestävä lajike ei niistä useinkaan hyötyisi. 2000-luvulla tilanne on kuitenkin muuttunut. Vuosina 1995-1999 sadonlisäys, joka kasvunsääde- ja tautiruiskutuksella saatiin, oli keskimäärin 370 kg/ha. Ilman ruiskutusta Saanan sato oli näissä kokeissa 5710 kg/ha. Kokeita oli kaksi vuosittain. Keskiarvoon on siis laskettu kymmenen kokeen tiedot. Ruiskutus tehtiin vuosittain tavallisilla, käytössä olevilla kasvinsuojeluvalmisteilla lippulehtivaiheessa. Tilanne on oleellisesti erilainen, jos tarkasteluun otetaan vuodet 2000-2004. Näinä vuosina Saanan sadonlisäys kasvunsääde- ja tautiruiskutuksella oli keskimäärin 940 kg/ha (yhteensä 8 koetta). Tällä jaksolla tehtiin myös kokeita, jossa käytettiin pelkästään tautitorjuntaa. Näissä kokeissa vuonna 2000 tautitorjunta ei lisännyt satoa. Tästä huolimatta keskimääräinen tautitorjunnan antama sadonlisäys vuosina 2000-2004 on 450 kg/ha. Kahdeksan kokeen sarjassa ruiskutuksen Saanalla antama sadonlisäys on neljästi ollut yli 1000 kg/ha. Suurin vaikutus oli vuonna 2002 tutkimusaseman multamaan kokeessa, jossa ruiskutus lisäsi satoa 1520 kg/ha. Vain kerran jäi sadonlisäys alle 600 kg/ha Nämä koetulokset eivät jätä epäilyksiä siitä, etteikö lehtitautien torjunta ja kasvunsääteen käyttö olisi kannattavaa Saana-ohralla. Sadonlisäyksen myötä paranee yleensä hehtolitran paino ja tärkkelyspitoisuus. Kummallakin on vaikutusta laatuhinnoitteluun. Vanha oppi siitä, että Saana-ohra kasvinsuojelua kaipaa, joutaa siis viimeistään nyt romukoppaan.