Hyppää sisältöön
Hakuohjeet
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomeksi
  • På svenska
  • In English
  • Henkilökunnan kirjautuminen
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Luonnonvarakeskusta edeltävien organisaatioiden sarjat
  • MTT:n julkaisusarjat
  • Maa- ja elintarviketalous
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Luonnonvarakeskusta edeltävien organisaatioiden sarjat
  • MTT:n julkaisusarjat
  • Maa- ja elintarviketalous
  • Näytä viite

Ruokohelven viljely ja korjuu energian tuotantoa varten. 2. korjattu painos

Pahkala, Katri; Isolahti, Mika; Partala, Anneli; Suokannas, Antti; Kirkkari, Anna-Maija; Peltonen, Mika; Sahramaa, Mia; Lindh, Tuulikki; Paappanen, Teuvo; Kallio, Esa; Flyktman, Martti (2005)

 
Avaa tiedosto
met1b.pdf (550.3Kt)
Lataukset 


Pahkala, Katri
Isolahti, Mika
Partala, Anneli
Suokannas, Antti
Kirkkari, Anna-Maija
Peltonen, Mika
Sahramaa, Mia
Lindh, Tuulikki
Paappanen, Teuvo
Kallio, Esa
Flyktman, Martti

Julkaisusarja
Maa- ja elintarviketalous

Numero
1

Sivut
31 s


MTT
2005
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:951-729-943-5

Kuvaus

Päivitys ensimmäiseen verkkoversioon. ISBN 951-729-654-1
Tiivistelmä
Ruokohelpi on monivuotinen heinäkasvi, jota on viljelty rehuksi. Tässä julkaisussa kuvataan ruokohelven viljely- ja korjuutekniikka energian tuotantoa varten. Ruokohelpi kylvetään puhtaana kasvustona Etelä-Suomessa viimeistään kesäkuun viimeisellä viikolla, pohjoisempana aikaisemmin. Typpilannoitukseksi kylvön yhteydessä riittää 40-60 kg/ha ja satovuosina 60-90 kg/ha maalajista ja sijainnista riippuen. Fosfori- ja kaliumlannoitus tehdään maan viljavuusanalyysin perusteella. Länsi- Suomessa parhaiten menestyvät lajikkeet Palaton, Lara, Vantage ja Venture, Pohjois- Suomessa lisäksi Barphal 050 -lajike. Kun ruokohelven biomassa korjataan keväällä kuloheinänä, kylvöjen väli voi olla yli 10 vuotta. Ensimmäisen satovuoden jälkeen biologinen kuiva-ainesato on 6-8 t/ha. Mahdolliset korjuutappiot pienentävät satoa. Ruokohelpi niitetään aikaisin keväällä matalaan sänkeen ja paalataan mahdollisimman tiukkoihin pyörö- tai suurkanttipaaleihin. Paalit kuljetetaan aumalle erillisellä traktorilla/kuormaajalla tai traktori-perävaunu -yhdistelmällä. Paalausta tehostetaan leveän niittokoneen tekemällä karholla. Paalit säilyvät pilaantumatta, kun ne varastoidaan aumaan ja peitetään. Ruokohelpi voidaan korjata suoraan silpuksi irtokorjuumenetelmää käyttäen. Viljelyn lopettamisen jälkeen ruokohelpikasvusto hävitetään glyfosaatilla ja kynnetään syksyllä. Kahtena seuraavana vuonna viljellään kevätviljaa. Ruokohelven siemensato vaihtelee riippuen kasvuston iästä. Siementuotantokokeissa ensimmäisinä vuosina satoa saatiin enimmillään noin 300 kg/ha. Neljän vuoden keskimääräinen siemensato oli noin 100 kg/ha. Siemensadon paras korjuuaika on 15 päivää kukinnan päättymisestä. Keväällä korjattu ruokohelpi soveltuu seospolttoon sekoitettuna turpeeseen, hakkeeseen tai kuoren ja purun seokseen. Konekustannukset lannoitteiden ohella ovat merkittävimmät kustannuserät ruokohelven viljelyssä. Jos ruokohelven energiasisältö hinnoitellaan energiaturpeen mukaan, ruokohelpi pärjää hyvin kannattavuusvertailussa rehuohran viljelyn kanssa.
Collections
  • Maa- ja elintarviketalous [149]
jukuri@luke.fi | Saavutettavuusseloste | Tietosuojailmoitus
 

 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisutyyppitJulkaisuajatUusimmatAsiasanatSivukartta
jukuri@luke.fi | Saavutettavuusseloste | Tietosuojailmoitus