Hyppää sisältöön
Hakuohjeet
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomeksi
  • På svenska
  • In English
  • Henkilökunnan kirjautuminen
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Luonnonvarakeskuksen julkaisut
  • Julkaisut
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Luonnonvarakeskuksen julkaisut
  • Julkaisut
  • Näytä viite

Barley ß-amylase and ß-glucanase activities at germination in vulgare-type lines from backcrossses of wild, spontaneum strains with cd. Adorra

Ahokas, Hannu; Erkkilä, Maria J. (1992)

 

Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu Jukuriin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin/julkaisuun.


Ahokas, Hannu
Erkkilä, Maria J.

Julkaisusarja
Agricultural Science in Finland

Volyymi
1

Numero
3

Sivut
339-350


Agricultural Research Centre of Finland, The Scientific Agricultural Society of Finland, The Finnish Society of Dairy Science Agricultural Research Centre of Finland The Scientific Agricultural Society of Finland
1992
Näytä kaikki kuvailutiedot
Tiivistelmä
Villiohran (Hordeum spontaneum) takaisinristeytyksestä viljaohran Adorra-lajikkeella on valintajalostuksella kehitetty viljaohran kaltaisia linjoja, joiden perimästä laskennallisesti on 25 % villiohrasta. F6-Polvea edustavasta, idätetystä jyvämateriaalista on määritelty ß-amylaasi- ja ß-glukanaasiaktiivisuudet in vitro yhteensä 219:sta linjasta jyvämassaa ja Tiukoista proteiinla kohti laskettuna. Linjat perustuvat kahdeksaan eri villiohrakantaan, joista seitsemässä on löydetty korkea aktiivisuus jommastakummasta entsyymistä tai molemmista. Rekombinanttilinjoja, joihin on todennäköisesti siirtynyt korkea ß-amylaasiaktiivisuus, saatiin suhteellisen usein lähes kaikista korkean ß-amylaasin omaavien villiohrien risteytyksistä. Korkea ß-glukanaasiaktiivisuus periytyi linjoihin harvinaisemman. Ohran ß-glukanaasigeeni saattaa olla kytkeytynyt johonkin villin kasvin ominaisuutta määräävään geeniin, jonka voimakkaan karsimisen kautta on usein menetetty myös villiohran ß-glukanaasialleelia valintapolvien aikana. Siten ß-glukanaasialleelia rekombinoitaessa villiohrasta viljaohramuotoihin on käytettävä varsin laajaa materiaalia. Kun aktiivisuudet lasketaan näytteen proteiinia kohti, villiohran korkea proteiinipitoisuus (tavallisesti yli 20 %) saattaa näennäisesti madaltaa suurenkin entsyymiaktiivisuuden. Osassa rekombinanttilinjoja alentunut proteiinipitoisuus sinänsä tuo esiin korkean, proteiiniin suhteutetun entsyymiaktiivisuuden.
 
Collections
  • Julkaisut [87085]
jukuri@luke.fi | Saavutettavuusseloste | Tietosuojailmoitus
 

 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisutyyppitJulkaisuajatUusimmatAsiasanatSivukartta
jukuri@luke.fi | Saavutettavuusseloste | Tietosuojailmoitus