Luke
 

Typpitaseen seuranta valtakunnallisesti ja alueellisesti

met59.pdf
1.65 MB

Pysyvä osoite

URI

Tiivistelmä

Typpitase kuvaa typen käytön tehokkuutta ja maatalouden intensiteetissä tapahtuneita muutoksia. Ympäristötuen vaikutusten arvioimiseksi laskettiin valtakunnalliset ja maaseutukeskuskohtaiset typpitaseet vuosina 1990-2002. Typpitaseen muutoksen vaikutusta typen kuormituspotentiaaliin ja typen huuhtoutumiseen arvioitiin simulointimallien avulla. Tilakohtaisen typpiylijäämän ympäristökuormitusta arvioitiin COUP-mallilla. Tuloksena saatiin arvio ympäristötuen vaikutuksesta viljelylohkojen typpitaseeseen ja taseen muutosten vaikutuksesta typen huuhtoutumiseen. Simulointimallia testattiin viideltä tuotantosuunnaltaan erilaiselta tilalta vuosittain kerättyjen mineraalityppinäytteiden avulla. Lisäksi kehitettiin ICECREAM-malliin perustuvaa laskentajärjestelmää potentiaalisen typpikuormituksen arvioimiseksi maaseutukeskuskohtaisesti. Työtä jatketaan vuoteen 2006 asti. Valtakunnallinen typpitase on alentunut vuoden 1990 noin 90:sta kg ha-1 noin 50:een kg ha-1. Myös maaseutukohtaiset typpitaseet ovat alentuneet, mutta taseissa on melko suuria alueellisia eroja. COUP-mallin antamat mineraalitypen määrät kalibroitiin syksyllä 2000 mitattuihin mineraalityppimääriin. Lietelannalla lannoitetulta lohkolta mallin arvio vastasi keskimääräistä typen huuhtoutumista. Kolmelta lohkolta huuhtoutui tammi-syyskuussa vähemmän typpeä kuin tutkimusten mukaan keskimäärin, koska kasvusto oli käyttänyt typen tehokkaasti hyväkseen. Kahden lohkon normaalia alhaisemmat satotasot merkitsivät kasvien alhaisempaa typen ottoa ja korkeampaa huuhtoumaa. ICECREAM-mallisysteemiä testattiin Hämeen ja Farman maaseutukeskusten alueilla laskemalla vuosittainen (1990-1999) potentiaalinen nitraattitypen huuhtouma, kun viljelykäytännöt olivat samoja. Ilmasto- ja maalajiominaisuuksilla havaittiin selvä vaikutus huuhtoumaan. Nitraattitypen huuhtoutumisen alueellinen ja vuosittainen vaihtelu oli huomattavaa 90 kg ha-1 vakiolannoituksella kuuden maaseutukeskuksen ilmasto-oloissa. Alenevan lannoituksen käyttö mallissa (110 kg ha-1 => 90 kg ha-1) johti selvään huuhtouman vähenemiseen.

ISBN

951-729-911-7

OKM-julkaisutyyppi

B1 Kirjoitus tieteellisessä aikakauslehdessä

Julkaisusarja

Maa- ja elintarviketalous

Volyymi

Numero

59

Sivut

Sivut

s. 65-83

ISSN

1458-5073

DOI