Hyppää sisältöön
Hakuohjeet
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomeksi
  • På svenska
  • In English
  • Kirjaudu
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Jukuri etusivu
  • Luonnonvarakeskuksen julkaisut
  • Julkaisut
  • Näytä viite
  •   Jukuri etusivu
  • Luonnonvarakeskuksen julkaisut
  • Julkaisut
  • Näytä viite

Typpitaseen seuranta valtakunnallisesti ja alueellisesti

Salo, Tapio; Lemola, Riitta; Rankinen, Katri; Granlund, Kirsti; Esala, Martti (2004)

 
Tweet refworks
 
Avaa tiedosto
met59.pdf (1.650Mt)
Lataukset 


Salo, Tapio
Lemola, Riitta
Rankinen, Katri
Granlund, Kirsti
Esala, Martti

Julkaisusarja
Maa- ja elintarviketalous

Numero
59

Sivut
s. 65-83


MTT
2004
Näytä kaikki kuvailutiedot
Tiivistelmä
Typpitase kuvaa typen käytön tehokkuutta ja maatalouden intensiteetissä tapahtuneita muutoksia. Ympäristötuen vaikutusten arvioimiseksi laskettiin valtakunnalliset ja maaseutukeskuskohtaiset typpitaseet vuosina 1990-2002. Typpitaseen muutoksen vaikutusta typen kuormituspotentiaaliin ja typen huuhtoutumiseen arvioitiin simulointimallien avulla. Tilakohtaisen typpiylijäämän ympäristökuormitusta arvioitiin COUP-mallilla. Tuloksena saatiin arvio ympäristötuen vaikutuksesta viljelylohkojen typpitaseeseen ja taseen muutosten vaikutuksesta typen huuhtoutumiseen. Simulointimallia testattiin viideltä tuotantosuunnaltaan erilaiselta tilalta vuosittain kerättyjen mineraalityppinäytteiden avulla. Lisäksi kehitettiin ICECREAM-malliin perustuvaa laskentajärjestelmää potentiaalisen typpikuormituksen arvioimiseksi maaseutukeskuskohtaisesti. Työtä jatketaan vuoteen 2006 asti. Valtakunnallinen typpitase on alentunut vuoden 1990 noin 90:sta kg ha-1 noin 50:een kg ha-1. Myös maaseutukohtaiset typpitaseet ovat alentuneet, mutta taseissa on melko suuria alueellisia eroja. COUP-mallin antamat mineraalitypen määrät kalibroitiin syksyllä 2000 mitattuihin mineraalityppimääriin. Lietelannalla lannoitetulta lohkolta mallin arvio vastasi keskimääräistä typen huuhtoutumista. Kolmelta lohkolta huuhtoutui tammi-syyskuussa vähemmän typpeä kuin tutkimusten mukaan keskimäärin, koska kasvusto oli käyttänyt typen tehokkaasti hyväkseen. Kahden lohkon normaalia alhaisemmat satotasot merkitsivät kasvien alhaisempaa typen ottoa ja korkeampaa huuhtoumaa. ICECREAM-mallisysteemiä testattiin Hämeen ja Farman maaseutukeskusten alueilla laskemalla vuosittainen (1990-1999) potentiaalinen nitraattitypen huuhtouma, kun viljelykäytännöt olivat samoja. Ilmasto- ja maalajiominaisuuksilla havaittiin selvä vaikutus huuhtoumaan. Nitraattitypen huuhtoutumisen alueellinen ja vuosittainen vaihtelu oli huomattavaa 90 kg ha-1 vakiolannoituksella kuuden maaseutukeskuksen ilmasto-oloissa. Alenevan lannoituksen käyttö mallissa (110 kg ha-1 => 90 kg ha-1) johti selvään huuhtouman vähenemiseen.
 
Collections
  • Julkaisut [81050]
jukuri@luke.fi | Yhteydenotto | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisutyyppitJulkaisuajatUusimmatAsiasanatSivukartta

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
jukuri@luke.fi | Yhteydenotto | Saavutettavuusseloste