Hyppää sisältöön
Hakuohjeet
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomeksi
  • På svenska
  • In English
  • Kirjaudu
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Jukuri etusivu
  • Luonnonvarakeskuksen julkaisut
  • Julkaisut
  • Näytä viite
  •   Jukuri etusivu
  • Luonnonvarakeskuksen julkaisut
  • Julkaisut
  • Näytä viite

Maan rakenteen ja pintavaluntariskien arviointi

Eskelinen, Juha; Alakukku, Laura (2004)

 
Tweet refworks
 
Avaa tiedosto
met59.pdf (1.650Mt)
Lataukset 


Eskelinen, Juha
Alakukku, Laura

Julkaisusarja
Maa- ja elintarviketalous

Numero
59

Sivut
s. 33-64


MTT
2004
Näytä kaikki kuvailutiedot
Tiivistelmä
Maan rakenne vaikuttaa peltoviljelyn aiheuttamaan ympäristökuormitukseen. Näkyvin seuraus huonosta rakenteesta on veden hidas imeytyminen maahan, mikä lisää pintavalunnan, eroosion ja fosforin huuhtoutumisen riskiä. Hankkeessa seurataan pintavesien esiintymistä viljelytavaltaan erilaisilla lohkoilla. Tavoitteena on muodostaa seurannassa kerättävän ja uusimman tutkimustiedon perusteella käsitys siitä, mitkä ovat tärkeimmät tekijät, jotka lisäävät maan makrohuokostoa ja vähentävät pintavesien esiintymistä. Hankkeessa arvioidaan, miten maatalouden ympäristötuen lisätoimenpiteisiin lukeutuvat keinot (kasvipeitteisyys, kevennetty muokkaus) vaikuttavat maan rakenteeseen ja pintaveden esiintymiseen. Vuonna 2001 ko. lisätoimenpiteeseen sitoutuneita tiloja oli 35 114 kpl, joiden yhteenlaskettu sitoumusala oli 887 400 ha. Hankkeessa on seurattu vuodesta 2001 alkaen maan rakenneongelmia indikoivien märkyysongelmien sekä niistä aiheutuvien kasvuston kellastumisen esiintymistä viljelytavoiltaan erilaisilla Etelä-Suomen savi- ja hiesumailla. Verrattavat viljelymenetelmät ovat kyntö, sänkimuokkaus ja kesantonurmi tai viljelykierto, johon sisältyy nurmea. Tulosten mukaan märkyysongelmia esiintyi keskimäärin eniten sänkimuokattavilla lohkoilla. Niillä lätäköiden ja painanneveden peittämää aluetta oli kaikilla havaintokerroilla keskimäärin 0,48 % lohkoalasta, kun vastaava luku kynnettävillä lohkoilla oli 0,20 % ja heinälohkoilla 0,27 %. Kellastunutta ja harvaa kasvustoa oli sänkimuokattavilla lohkoilla keskimäärin 0,40 %, kynnettävillä 0,10 % ja heinälohkoilla 0,24 %. Tilastollisesti merkitseviä eroja käsittelyjen välillä ei havaittu. Tulosten perusteella suurin pintavalunnan riski oli sänkimuokattavilta lohkoilta. Keskimäärin lätäköiden ja painanneveden peittämää aluetta esiintyi kuitenkin vähän. Lisäksi osaa lohkoista oli siirtymävaiheessa, koska niitä oli sänkimuokattu vähemmän kuin viisi vuotta. Märkyysongelmia aiheutti mm. huonosti toimiva salaojitus ja pellon pinnan vettä keräävä muotoilu.
 
Collections
  • Julkaisut [81028]
jukuri@luke.fi | Yhteydenotto | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisutyyppitJulkaisuajatUusimmatAsiasanatSivukartta

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
jukuri@luke.fi | Yhteydenotto | Saavutettavuusseloste