The influence of fertilization and environment on some nutritionally important quality criteria in vegetables - a review of research in Nordic countries
Evers, Aino-Maija (1994)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu Jukuriin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin/julkaisuun.
Evers, Aino-Maija
Julkaisusarja
Agricultural Science in Finland
Volyymi
3
Numero
2
Sivut
177 - 188
Agricultural Research Centre of Finland The Scientific Agricultural Society of Finland Agricultural Research Centre of Finland The Scientific Agricultural Society of Finland
1994
Tiivistelmä
Avomaan puutarhatuotannossa edistetään kestävän kehityksen mukaista viljelytekniikkaa, jossa lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttöä tarkennetaan taloudellisista ja ekologisista syistä. Tässä tilanteessa on tärkeää ymmärtää ne mekanismit, jotka määräävät tuotetun sadon laadun, jotta viljelytekniikalla opittaisiin vaikuttamaan sadon ravitsemukselliseen laatuun myönteisesti. Viime vuosikymmeninä Suomessa ja Skandinaviassa on julkaistu useita tutkimusraportteja mm. lannoituksen ja ympäristötekijöiden vaikutuksista ravitsemukselliseen laatuun. Tämän artikkelin tarkoitus on koota yhteen nämä tutkimukset ja selvittää voidaanko jo nähdä yleisiä trendejä ja mitkä seikat vaativat vielä lisätutkimusta. Genotyypillä ja valon intensiteetillä on hyvin voimakas vaikutus kasvisten C-vitamiinipitoisuuteen. Optimaalisella typpilannoituksella lannoituksen merkitys on vähäinen, mutta liian suuri typpimäärä alentaa C-vitamiinipitoisuutta luultavasti suurten lehtien varjostusvaikutuksen tai kuiva-ainepitoisuuden laskun vuoksi. Genotyyppi, kasvin kehitysvaihe, tehokas yhteyttäminen, voimakas kasvu ja suhteellisen korkea lämpötila lisäävät porkkanana karoteenipitoisuutta. Sen sijaan lannoituksen vaikutukset karoteenipitoisuuteen ovat olleet ristiriitaisia eri tutkimuksissa, joten lisätutkimuksia tarvittaisiin tästä asiasta, varsinkin kun kasvikset ovat erittäin tärkeä karoteenin lähde ruokavaliossamme. Kasvikset ovat myös B-vitamiinien tärkeä lähde, mutta ainoatakaan tutkimusta lannoituksen tai viljelytekniikan vaikutuksista kasvisten B-vitamiinipitoisuuuksiin ei löytynyt. Lannoituksella on vain vähäinen vaikutus kasvisten sokeripitoisuuteen. Lannoituksen vaikutuksia kasvisten kuitupitoisuuteen on tutkittu vähän, mutta alustavat tutkimustulokset ovat lupaavia ja jatkotutkimuksia tarvittaisiin. Kasvisten nitraattipitoisuuksia on tutkittu paljon ja siihen vaikuttavat tekijät tunnetaan hyvin. Nouseva typpilannoitus, genotyyppi, alhainen valon intensiteetti, alhainen lämpötila ja kuivuus lisäävät nitraatin määrää kasviksissa. Suomessa ja Skandinaviassa kasvatettujen kasvisten nitraattipitoisuudet ovat olleet lannoituskokeissa alhaiset, ainoastaan kasvihuoneessa kasvatettujen salaattien nitraattipitoisuudet ovat olleet korkeat ja tämä vaatisi lisätutkimuksia.
Collections
- Julkaisut [85968]