Melun vaikutus nautojen kasvuun ja hyvinvointiin

Abstract

Eläintuotantoyksiköiden toiminnan teknistyessä erilaisten melutekijöiden määrä eläinten kasvatusympäristössä on lisääntynyt. Tässä kirjallisuuskatsauksessa käsitellään tuotantoympäristön melun vaikutusta nautojen hyvinvointiin. Naudan kuuloalue on 23 Hz . 35 kHz välillä voimakkuudella 60 dB(A). Parhaiten nauta kuulee äänentaajuuden ollessa 8 kHz, jolloin se pystyy reagoimaan alimmillaan -11 dB(A) äänenvoimakkuuteen. Nauta kuulee siis ääniä, joita ihminen ei kykene havaitsemaan. Laitumella olevien nautojen ympäristö on jokseenkin hiljainen, noin 35 dB(A). Eläinten ääntelyllään tai toiminnoillaan itse aiheuttaman äänen voimakkuus ylittää nykyaikaisissa navetoissa harvoin 55 dB(A), mikäli rakenteissa ja kalusteissa on kiinnitetty huomiota melun välttämiseen. Erilaisten äänilähteiden ja äänien määrä navetoissa on kuitenkin lisääntynyt. Äänen aiheuttajia ovat esimerkiksi ilmastointi, ruokintalaitteet, kalusteet ja lypsykoneen tyhjiöpumppu. Melu voi pahimmillaan olla jatkuvasti yli eläinsuojelus äädöksissä asetetun 65 dB(A):n, ja nousta hetkittäin jopa yli 90 dB(A):n. Tällaiset äänenvoimakkuudet ovat hyvin todennäköisesti eläimelle haitallisen kovia ja aiheuttavat stressiä. Toisaalta ihmisen ääni saattaa olla eläimille stressaavampaa kuin esimerkiksi metallin kalahdukset. Melu sekä siitä aiheutuva pelko ja stressi saattavat heikentää tuotantoa naudoilla. Toisaalta melun vaikutuksista etenkin lihanautoihin ei tiedetä juuri lainkaan. Ei myöskään tiedetä, miten hyvin naudat tottuvat meluun. Melututkimusten tarve on ilmeinen.