Viherlannoituksen typen käyttökelpoisuus suhteessa ohran kylvöaikaan

Abstract

Koesarjassa selvitettiin, voidaanko myöhästämällä ohran kylvöä normaaliajasta tehostaa viherlannoituksesta vapautuvan typen hyväksikäyttöä. Esikasvina tässä Etelä-Savossa Juvalla ja Pohjois-Pohjanmaalla Ruukissa tehdyssä kokeessa oli virna-kaura. Juvalla kylvöä myöhästettiin 10 päivän ja Ruukissa viikon jaksoissa. Koesarjan tulosten perusteella emme suosittele kylvöajankohdan siirtämistä normaaliajankohtaa myöhemmäksi. Viidestä kokeesta vain yhdessä kylvöajan viikon myöhästäminen tuotti suurimman sadon. Sadonlisä johtui voi-makkaammasta pensomisesta. Jyvien valkuaispitoisuudet olivat selvästi korkeampia myöhäisten kylvöjen sadoissa riippumatta kylvömäärästä, mutta jyvien typpisato aleni. Kun kylvö siirtyy myöhäisemmäksi, maan lämpötilan nousu ja päivänpituuden lisäys nopeuttavat kasvien kehitystä. Viljoissa tämä tarkoittaa pensastumisajan lyhenemistä. Suuremmalla kylvömäärällä ei voitu kuitenkaan parantaa myöhäisempien kylvöjen satotasoa, kun alentunutta tähkätiheyttä näin korjattiin. Tiheämpi kylvö pienensi jyväkokoa. Myös oljen typpipitoisuus kohosi selvästi ja olkimassa suureni tai pysyi samansuuruisena kylvöä myö-hästettäessä. Osasyynä oli jälkiversonnan lisääntyminen ja toiseksi typen siirtymisen estyminen jyviin. Koesarjan pohjalta todettiin, että ohran menestymisen tärkein ongelma ei sittenkään ole kevätkesän vähäinen typpimäärä maassa, vaan lehtilaikkutau-dit, jotka tuhoavat kasvuston yhteyttämiskapasiteetin, jolloin jyvät jäävät pieniksi. Jos lehtilaikkutautien torjuntaan olisi saatavilla tehokkaita biologisia torjunta-aineita, ohran kylvöaika ei olisi niin ratkaiseva satotasolle kuin mitä tällä hetkellä on