Luke
 

Kasvuvoimaa luomuohralle

met52.pdf
688.17 KB

URI

Tiivistelmä

Ohra menestyy muita viljalajeja heikommin luomutuotannossa. Jotta luomuohrasta saataisiin elintarviketeollisuuden raaka-ainetta, tässä tutkimuksessa paneuduttiin ratkomaan ohran ravinnehuollon ongelmia. Tutkimus lähti oletuksesta, että karjattomilla luomutiloilla ohra lannoitetaan pääasiassa viherlannoitusnurmella. Muokkaustekniikalla voidaan parantaa viherlannoituksen esikasviarvoa viljalle, mutta patenttiratkaisua ei ole olemassa. Maalaji, esikasvinurmiseos ja ilmasto-olot määrittelevät kullekin paikalle sopivimman ratkaisun. Etelä- Savossa parhaat ohrasadot saatiin, kun esikasvinurmi kultivoitiin ensimmäisen niiton jälkeen, kesannoitiin kuukausi ja kylvettiin pyydyskasvi. Nurmen esihajotus tarjosi ohralle eniten typpeä kasvukauden alussa ja kukkimisaikaan, mikä näkyi sadon määrässä ja laadussa. Tekniikalla saatiin hallintaan myös juolavehnä ja valvatti. Ruukissa taas esikasvinurmen kevätkyntö toi suurimmat sadot. Kevätmuokkauksessa maan lämpöolot paranivat antaen oraille parhaimman kasvuunlähdön. Viherlannoituksen täydennykseksi annettava liete lisää teoriassa ohran pensastumista ja tähkätiheyttä. Viherlannoituksen lisäksi annetun lietteen vaikutus ei riippunut siitä, annettiinko liete ennen kylvöä vai oraille. Lannoitusvaste jäi heikoksi, koska koepaikan rehevyys peitti lietteen vaikutuksen. Viherlannoitus vastasi kokeessa 10 tonnin lietemäärää. Kylvön myöhästäminen normaaliajasta alentaa ohran satoa ja laatua. Myöhempien kylvöjen heikentynyttä satoa ei saatu korjattua lisäämällä kylvötiheyttä. Ohra on siis syytä kylvää aikaisin, koska viljelyn pääongelma ei ole typenpuute, vaan lehtilaikkutaudit, jotka tuhoavat lehtialaa ennen jyvien täyttymistä, jolloin jyvät jäävät pieniksi. Riviväliharaus nosti rehuviljojen satoa vain niukasti. 18 cm:n riviväliä käytettäessä sadot jäivät keskimäärin alhaisemmiksi kuin 12,5 cm:n rivivälillä. Maan liukoisen typen määrä oli harauksen jälkeen säännöllisesti pienempi kuin ilman harausta. Harauksen vaikutus perustunee rikkakasvien vähentymiseen ja maan pinnan parantuneeseen rakenteeseen.

ISBN

951-729-881-1

OKM-julkaisutyyppi

D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti taikka -selvitys

Julkaisusarja

Maa- ja elintarviketalous

Volyymi

Numero

52

Sivut

89 s

ISSN

1458-5073

DOI