Uudet tärkkelysperunalajikkeet Ylistaron kokeissa
Kangas, Arjo (2003)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu Jukuriin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin/julkaisuun.
Kangas, Arjo
Julkaisusarja
Terve maaseutu
Numero
2
Sivut
9
Etelä-Pohjanmaan maaseutukeskus
2003
Kuvaus
Etelä-Pohjanmaan Maaseutukeskuksen jäsenlehti
Tiivistelmä
Kaksi uutta tärkkelysperunalajiketta, Seresta ja Tomppa, hyväksyttiin lajikeluetteloon vuoden alussa. Molempiin uutuuksiin sisältyy lupauksia, mutta myös haasteita. Valtalajiketta, Saturnaa on viljelty jo pitkään. Tärkkelystuotantoon kaivattaisiin kipeästi satoisampia lajikkeita. Tomppa on Boreal Kasvinjalostuksen lajike. Se on ollut Ylistarossa kokeissa kolme vuotta 2000 - 2002. Tompan ensimmäisenä vuonna koko kokeen satotaso jäi alhaiseksi. Saturnan tärkkelyspitoisuus oli 17,1 %. Hjan Tanu oli hieman parempi (17,3 %). Tompan tärkkelyspitoisuus oli 16,5 %. Tomppa oli kuitenkin lupaavasti paras tärkkelyssadon tuottaja. Sen tärkkelyssato, 5480 kg/ha oli kuusi prosenttia Saturnaa parempi. Vuonna 2001 Saturna oli kahdeksan ja 2002 peräti kaksikymmentä viisi prosenttia Tomppaa satoisampi. Viime kesänä, kun loppukesä oli poikkeuksellisen lämmin, jäi Tomppa satoisuudeltaan jälkeen muista lajikkeista. Kaikissa kokeissa keskimäärin Tompan tärkkelyspitoisuus jää prosenttiyksikön Saturnaa ja jonkin verran Tanuakin alhaisemmaksi. Vuosina 2000-2002 Tomppa oli Hjan Tanua satoisampi. Tomppa on Hjan Tanun tapaa aikaisin satoa tuottava lajike, vaikka kokonaissatoisuus ei kilpailekaan myöhäisten lajikkeiden kanssa. Varhaisissa nostoissa Tomppa on kilpailukykyinen. Sadon tuottonsa puolesta toinen uutuus, Seresta, on pääsadon lajike. Ylistarossa Seresta on ollut kokeissa vuosina 2001-2002. Ensimmäisenä vuonna se tuotti kaksi, toisena kahdeksan prosenttia Saturnaa suuremman tärkkelyssadon. Serestan tärkkelyspitoisuus on korkea, kuten kuvastakin ilmenee. Koko maan kokeissa keskimäärin Serestan tärkkelyspitoisuus on ollut 21 %, eli 2,6 prosenttiyksikköä Saturnaa korkeampi. Seresta on Saturnaa myöhäisempi, mutta kuitenkin selvästi Kardalia aikaisempi. Tämän puolesta sitä voidaan viljellä hyvin myös Etelä-Pohjanmaalla. Serestan ominaisuuksiin liittyy myös selviä haasteita. Virallisissa lajikekokeissa Serestan vioittumattoman mukulasadon osuus on ollut selvästi pienempi kuin Saturnalla. Erityisesti nostossa tuleviin vioituksiin Seresta näyttää olevan herkkä. Varmaan tähän osittain liittyy se, että sienimätiä tavattiin Seresta mukuloista enemmän kuin muilta lajikkeilta. Serestan syövän ja valkoperuna-ankeroisen kestävä. Maltokaarivirukselle se sitä vastoin on lajikkeista herkimpiä. Tomppa on käyttökelpoinen varhaislajikkeena, mutta suurten viljelyalojen yleislajikkeeksi siitä tuskin on. Serestan ominaissatoisuus on hyvä. Korkean tärkkelyspitoisuuden lajikkeen viljely tietäisi säästöä kuljetuskustannuksiin ja tehtaiden prosesseihin. Koetulokset ennustavat, että Seresta saattaa olla Saturnaa hankalampi välivarastoinnissa. Toivottavasti vaikeudet eivät osoittaudu liian suuriksi.
Collections
- Julkaisut [86535]