Geenimerkeillä tehokkuutta lajikejalostukseen
MTT
2004
Pysyvä osoite
URI
Tiivistelmä
Rukiin (Secale cereale L.) alustavan geenikartan laatimisessa käytettiin kaksoishaploidipopulaatiota, joka oli peräisin risteytyksestä kaksoishaploidien vanhempien, Amilo ja Voima, välillä. Kartta sisälsi yhteensä 61 geenimerkkiä: 37 mikrosatelliittia, yhden RAPD-, 11 IRAP- ja 12 REMAP-geenimerkkiä. Kaikki rukiin seitsemän kromosomia pystyttiin tunnistamaan ja kartan kokonaispituus oli 439 cM. Kartalta löytyi kolme tähkäidännänkestävyyteen vaikuttavaa aluetta. F2-populaatiota (EM-1 x Voima) ja bulkkianalyysiä käytettiin etsittäessä lyhytkortisuusgeeniin Ddw1 (dominant dwarf) liittyviä geenimerkkejä. Lä- himpänä Ddw1.geeniä kuitenkin sijaitsi beeta-amylaasigeeniin (tiedetään sijaitsevan lähellä lyhytkortisuusgeeniä) kehitetty SNP-merkki. Jos jalostaja käyttää SNP-merkkiä valitessaan lyhytkortisuuden suhteen homotsygootteja yksilöitä, tulee mukaan pitkiä yksilöitä 15 %. Geenimerkki on kuitenkin nopein ja yksinkertaisin tapa erottaa lyhytkortisuusgeenin suhteen homo- ja heterotsygootit yksilöt.
ISBN
951-729-853-6
OKM-julkaisutyyppi
B1 Kirjoitus tieteellisessä aikakauslehdessä
Julkaisusarja
Maa- ja elintarviketalous
Volyymi
Numero
48
Sivut
Sivut
s. 22-38
ISSN
1458-5073