Puutarhakasvien tihkukastelu ja kastelulannoitus avomaalla : Viljely, teknologia ja talous

Abstract

Kasvien riittävä veden saanti on hyvän ja laadukkaan sadon edellytys puutarhatuotannossa. Kastelu on tarpeen useimpina vuosina, mutta sen mahdollisuuksia ei ole täysin hyödynnetty. Tihkukastelu on yleistynyt suomalaisilla puutarhatiloilla nopeasti. Tässä tutkimuksessa pyrittiin ohjeistamaan marjakasvien ja avomaankurkun tihkukastelua ja siihen liitettyä kastelulannoitusta, kokoamaan tietoa kastelutekniikoista ja niiden työnmenekistä sekä arvioimaan tihkukastelun taloudellisuutta. MTT puutarhatuotannossa Piikkiössä tutkittiin tihkukastelun ja siihen liitetyn kastelulannoituksen soveltamista avomaankurkun, mansikan, mustaherukan ja vadelman viljelyyn. MTT taloustutkimuksessa selvitettiin tihkukastelumenetelmän taloudellisuutta. Työtehoseurassa tutkittiin eri kastelumenetelmien työnmenekkiä ja koottiin niihin liittyvää tietoutta. Tulosten mukaan kaikki koekasvit vadelmaa lukuunottamatta hyötyivät tasaisesta maan kosteudesta, joka saavutettiin aloittamalla kastelu, kun maan kosteutta mittaavat tensiometrit osoittivat noin -150--300 hPa:n imua. Vadelma kärsi talvivaurioita, kun maa pystyi jatkuvasti kosteana. Kastelulannoituksesta saatiin marjakasveilla hyviä tuloksia. Kurkun lannoitukseen kastelulannoitusta hyödyntäen laadittiin suositukset. Käytännön työnmenekissä on suuri vaihtelu, koska tihkukastelulaitteiston kokoamiseen ja purkamiseen käytettävät koneet ovat enimmäkseen itse tehtyjä. Laitteiston asennuksessa tarvitaan viljelijäperheen lisäksi ammattitaitoista, usein ulkopuolista työvoimaa. Tihkukastelu lisää yrityksen tuotantokustannuksia, mutta laskee kustannuksia satokiloa kohden, mikäli tihkukastelulla saadaan suurempi sato. Satotasojen tulisi olla tihkukastellussa tuotannossa varsin korkeita, jotta tuotanto olisi kannattavaa. Mansikalla kannattavan tuotannon satoraja on noin 8-9 t/ha, herukalla 6-9 t/ha ja avomaankurkulla 55 t/ha.

Adequate water supply is a prerequisite for a high yield of good quality. Most years, irrigation is needed in open field cultivation, but its potential has not been fully utilized. Drip irrigation has become more common on Finnish farms. The aim of this research project was to establish guidelines for the use of drip irrigation and fertigation of certain berry crops and pickling cucumber, to assess the work demand of different irrigation methods and to evaluate the economy of drip irrigation. MTT Horticulture carried out drip irrigation and fertigation trials on pickling cucumber, strawberry, black currant and raspberry, while MTT Economic Research analysed the economy of drip irrigation. Work Efficiency Institute investigated the work demand of various irrigation methods and collected related information. All the plants in study, except raspberry, benefited from high soil moisture content, which was achieved by starting irrigation when tensiometres indicated suction of -150 to -300 hPa. Raspberry sustained winter damage if the soil moisture content was constantly high. Fertigation was beneficial in berry crops. On the basis of the results, recommendations were provided for the fertilisation of pickling cucumber. There is large variation in work demand on individual farms because the equipment is mostly self-made. Installation of a drip irrigation system requires skilled and often employed labour. Use of drip irrigation increases production costs per farm but costs per kg of yield are lowered provided that the yields actually increase with drip irrigation. Yields should be relatively high in order for the production to be profitable. The limit of yield for profitable production is 8-9 t/ha for strawberry, 6-9 t/ha for black currant and 55 t/ha for pickling cucumber.