Hyppää sisältöön
Hakuohjeet
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomeksi
  • På svenska
  • In English
  • Henkilökunnan kirjautuminen
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Luonnonvarakeskusta edeltävien organisaatioiden sarjat
  • MTT:n julkaisusarjat
  • Maa- ja elintarviketalous
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Luonnonvarakeskusta edeltävien organisaatioiden sarjat
  • MTT:n julkaisusarjat
  • Maa- ja elintarviketalous
  • Näytä viite

Perunantyvi- ja märkämädän epidemiologia, diagnostiikka ja hallintakeinot

Hannukkala, Asko (toim.); Segerstedt, Marjo (toim.) (2004)

 
Avaa tiedosto
met41.pdf (369.6Kt)
Lataukset 


Hannukkala, Asko (toim.)
Segerstedt, Marjo (toim.)

Julkaisusarja
Maa- ja elintarviketalous

Numero
41

Sivut
57 s


MTT MTT
2004
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:951-729-836-6
Tiivistelmä
Perunantyvi- ja märkämädän hallintaan liittyy siemenperunantuotannossa yhä ratkaisemattomia ongelmia. Näitä bakteeritauteja aiheuttavat Erwinia carotovora subsp. atroseptica (Eca) (Pectobakterium atrosepticum), E. c. subsp. carotovora (Ecc) (Pectobacterium carotovorum subsp. carotovorum) ja E. chrysanthemi (Ech) (Pectobacterium chrysanthemi). Suomessa Eca ja Ecc aiheuttavat märkämätää, mutta tyypillisesti vain Eca-tartunta johtaa tyvien mätänemiseen. Tyvi- ja märkämätäbakteerit leviävät ensisijaisesti piilotartuntoina siemenperunassa. Kasvukaudella bakteerit voivat levitä monista erilaisista lähiympäristön tartuntalähteistä, esimerkiksi mädäntyneistä satojätteistä ja mukuloista istutuksen, noston ja varastoinnin aikana. Tutkimushankkeessa kehitettiin eri tarkoituksiin soveltuvia PCR-menetelmiä, joilla tunnistetaan E. carotovora, Eca, ja Ecc. Osa menetelmistä on valmiita sovellettaviksi siemenperunan sertifioinnissa rutiininomaisesti. Menetelmillä voidaan osoittaa piilevä Eca- ja Ecc-tartunta. PCR-menetelmiä hyödyntäen seurattiin E. carotovora-saastunnan ilmaantumista ja lisääntymistä siemenperunan alkutuotannossa. Mikrolisäysaineistot olivat puhtaita taudeista. Piileviä Ecc-tartuntoja löytyi vähän jo kasvihuonetuotannossa. Eca-tartunnat ja ensimmäiset tyvimätäoireet ilmaantuivat puolestaan toisen avomaalisäysvuoden aikana. Ecc-bakteeria oli yleisesti Tyrnävänjoessa, Ängeslevänjoessa ja Leppiojassa, mutta Eca-alalajia ei löydetty jokivesistä. Ecc-bakteeria löytyi myös tyvimätäisistä varsista, joissa ei havaittu Eca-alalajia. Viljelytekniikan vaikutuksia tyvi- ja märkämätään ei pystytty selvittämään, koska tauteja esiintyi liian vähän. Mukulat kuitenkin olivat vähemmän alttiita mätänemiselle, kun niiden kalsiumpitoisuutta lisättiin lannoitteilla. Tyvi- ja märkämädän torjuntastrategioiden kehittäminen siemenperunantuotannossa nykyistä paremmiksi edellyttää, että myös Ecc-bakteerin rooli taudinaiheuttajana selvitetään. Siemenperunan tuotantoketjussa tarvitaan monia muutoksia, jos luonnossa yleinen Ecc osoittautuu merkittäväksi tyvi- ja märkämädän aiheuttajaksi. Siemenperunan sertifioinnissa olisi tärkeää osoittaa ja arvioida luotettavasti sadon piilevän bakteeritartunnan merkitys suhteellisen epäluotettavien kasvustohavaintojen sijaan.
 
Collections
  • Maa- ja elintarviketalous [149]
jukuri@luke.fi | Saavutettavuusseloste | Tietosuojailmoitus
 

 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisutyyppitJulkaisuajatUusimmatAsiasanatSivukartta
jukuri@luke.fi | Saavutettavuusseloste | Tietosuojailmoitus