Winterhardiness of some winter wheat (Triticum aestivum), rye (Secale cereale), triticale (x Triticosecale) and winter barley (Hordeum vulgare) cultivars tested at six locations in Finland

Abstract

Tutkimuksessa selvitettiin kolmen vuoden (1989-1992) aikana 24 syysvehnä-, 13 ruis-, 5 ruisvehnä- (triticale) ja 11 syysohralajikkeen talvenkestävyyttä kuudella eri koepaikalla (Mietoinen, Jokioinen, Pälkäne, Anjalankoski, Laukaa ja Sotkamo). Lajikkeet oli valittu eri puolilta syysviljojen viljelyvyöhykettä, ja niiden talvenkestävyydessä tiedettiin olevan suurta vaihtelua hyvin kestävistä huonosti talvehtiviin, lähes kevätmuotoja muistuttaviin lajikkeisiin. Kokeen tulosten perusteella ruis on syysviljoista selvästi talvenkestävin. Syysvehnä ja ruisvehnä ovat talvenkestävyydeltään hyvin lähellä toisiaan ja huomattavasti syysohraa kestävämpiä. Lajikkeiden talvenkestävyys oli tilastollisesti erittäin merkitsevästi erilainen kaikissa niissä kokeissa, joiden aikana oli ollut kylmä ja runsasluminen talvi. Talvet olivat koejakson aikana hyvin vaihtelevia, ja eri koepaikoilla kasvit joutuivat selviytymään hyvin erilaisista stressitekijöistä. Kasvien yleisen talvenkestävyyden katsotaan olevan additiivisen, osittain dominanssiin perustuvan geenitoiminnan säätelemää, jolloin erilaisissa stressiolosuhteissa lajikkeiden kestävyysjärjestys on aina hieman erilainen. Kokeiden perusteella syysohran talvenkestävyyden testaamiseen soveltuu koepaikoista parhaiten Mietoinen ja Jokioinen, kun taas syysvehnän, rukiin ja ruisvehnän lajike-erot tulivat parhaiten esille Laukaassa ja Sotkamossa. Kestävimmät syysvehnälajikkeet Suomen oloissa olivat: Linna, Vakka, Kosack, Albidom 12 ja Aura. Ruislajikkeista parhaiten talvehtivat: Jussi, Voima, Anna ja Norderås tetra ja ruisvehnistä linjat Sv 856003 ja Si 868013. Syysohraa ei Suomessa viljellä kaupallisesti, mutta kestävimpien lajikkeiden: Borwina, Andrea ja Frost talvenkestävyys näyttäisi riittävän viljelyyn eteläisessä ja Lounais-Suomessa. Syysvehnän ja ruisvehnän talvehtimiselle näyttää kokeen tulosten perusteella olevan edullista matala kasvutapa, kun taas ruis talvehtii paremmin, jos se on kasvutavaltaan pysty. Kokeiden tulokset korreloivat yleensä erittäin hyvin yhteispohjoismaisten, vastaavien kenttäkokeiden kanssa. Erityisen hyvä korrelaatio oli niiden kokeiden kanssa, joissa runsas lumi oli katsottu tärkeimmäksi stressitekijäksi.

The winterhardiness of 24 winter wheat, 13 rye, 5 triticale and 11 winter barley varieties of different origins was tested at six locations in Finland in 1989-1992. The survival ability of the cultivars, their resistance to snow mould (Microdochium nivale) and the correlations between these trains and the growth habit and growth stage were determined. The trials were grouped on the basis of variety ranking, and the differences between the varieties within each group were studied by the analysis of variance. Statistically highly significant differences between varieties were found in all cases. The wintering conditions during the trials were very variable, and this brought about differences in the ranking of cultivars in different trials. In most cases the genotypic-environmental interactions could be explained by the different genetic systems controlling the tolerance to various winter stresses and changes in their intensity.