Agronomical and phytochemical investigation of Hyssopus officinalis

Mikkelissä tutkittiin 13 eri alkuperää olevaa iisoppilajia vuosina 1990-1992. Siemeniä saatiin Unkarista, Romaniasta, Sveitsistä, Englannista (3) ja Suomesta (7). lisoppilajeista tutkittiin yksi-, kaksi- ja kolmivuotisten kasvien kukkien väriä, tuore- ja kuivasatoa sekä siementuotantoa. Kasvien korkeus ja satoisuus vaihteli iästä ja lajikkeesta riippuen. Matalin (42-47 cm) ja heikkosatoisin (0,5 k g/m2) Oli romanialainen punavärinen lajike. Korkeimpia ja satoisimpia olivat Englannista saadut valkoinen ja vaaleanpunainen lajike sekä sveitsiläinen alalaji aristatus. Niiden korkeus täyskukinnossa oli 65-75 cm ja tuoresato 3,0 - 3,2 kg/m2. Tuoresadon kuiva-ainepitoisuus oli 22-26 % ja lehti-varsi suhde 1:1. Tuoresadosta saatiin 10-14 % kuivaa myyntikelpoista lehtisatoa. Kaikki lajikkeet tuottivat hyvälaatuista siementä, ja siementen itävyys oli kolmen vuoden keskiarvolla 87 %. Edellä mainituista ja Skotlannissa kolmena vuonna kasvatetuista ranskalaisista lajikkeista selvitettiin myös haihtuvan öljyn määrä, koostumus ja antibakteerinen vaikutus. Suomalainen ja skotlantilainen iisoppiöljy olivat hyvälaatuisia. Haihtuvan öljyn määrä vaihteli 0,4-1,4 % kuiva-ainesadosta. Skotlannissa lajikkeiden välillä oli melko suurta vaihtelua. Suomessa siniset ja sekaväriset iisopit sisälsivät öljyä 0,7-1,3 % ja punaiset ja valkoiset 0,6-0,8 %. lisoppiöljyn vaikutukset 25 bakteeria vastaan olivat vaihtelevia ja lisätutkimuksia tarvitaan antibakteeristen vaikutusten selvittämiseksi. lisoppi osoittautui kokeissa talvenkestäväksi kasviksi, joka monivuotisenakin tuottaa hyvälaatuista ölj yä Skotlannissa ja Suomessa.