Infokemikaalit tuholaistorjunnassa
Nissinen, Anne; Holopainen, Jarmo; Kallela, Marja; Ibrahim, Mohamed; Hirvonen, Antti; Leinonen, Petri; Tiilikkala, Kari (2003)
Nissinen, Anne
Holopainen, Jarmo
Kallela, Marja
Ibrahim, Mohamed
Hirvonen, Antti
Leinonen, Petri
Tiilikkala, Kari
Julkaisusarja
Maa- ja elintarviketalous
Numero
10
Sivut
s. 10-29
MTT MTT
2003
Kuvaus
Päivitys ensimmäiseen verkkoversioon el. ISBN 951-729-681-9
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli etsiä houkutuskasveja, joita voitaisiin hyödyntää kaalin ja porkkanan tuholaisten hallinnassa sekä tuottaa uutta tietoa kasviperäisten bioaktiivisten aineiden vaikutuksesta porkkanan ja mansikan tuholaisiin. Kaalikokeet tehtiin IP-tilalla Köyliössä sekä Kokemäen vihanneskoepaikalla. Kaalikärpästen munintaa tarkkailtiin viikoittain kesä-elokuun ajan. Kiinankaalilajikkeet Yamiko ja Vitimo keräsivät noin kuusinkertaisen määrän pikkukaalikärpäsen munia keräkaaliin verrattuna. Yamiko-kiinankaali houkutteli tehokkaimmin myös kirppoja. Kukkakaalilajike Fremont keräsi eniten kaalikärpästen munia loppukesällä, mutta vain pieni osa munista pääsi kehittymään koteloiksi saakka. Porkkanatutkimukset toteutettiin häkkikokeina MTT:n kasvihuoneissa. Kokeissa mitattiin porkkanakemppien munintaa eri porkkanalajikkeille sekä porkkanan lehtien kemiallista koostumusta. Kemialliset analyysit tehtiin Kuopion yliopistolla. Houkuttelevimmat porkkanalajikkeet olivat Lobbericher, Kundulus ja Amager. Sen sijaan porkkanan lehtien haituvien aineiden koostumuksella ei ollut yhteyttä porkkanakempin isäntäkasvin valintaan. Tutkimuksessa kokeiltiin myös limoneenia porkkanakempin ja hillanälvikkään karkotteena. Tulokset vaihtelivat lajikkeittain sekä porkkanalla että mansikalla. Porkkanalla suoraan kasvustoon ruiskutettu limoneeni aiheuttaa ilmeisesti sekundaariaineiden indusoitumista lehdissä, mikä muuttaa lehtien kemiallista koostumusta ja houkuttelevuutta. Limoneenin levittäminen suoraan kasvustoon ei näin ollen ole suositeltavaa. Mansikan lehtien altistaminen lyhytaaltoiselle ultraviolettisäteilylle (UV-B alue 280-320 nm) huononsi hieman niiden kelpaavuutta aikuisille hillanälvikkäille. Sen sijaan toukkien kehitykseen lehtien säteilytys ei vaikuttanut. Honeoye-lajike kärsi Jonsokia vähemmän hillanälvikkäiden vioituksesta, koska Honeoyen lehdissä on enemmän fenoleita.
Collections
- Julkaisut [85599]