Hyppää sisältöön
Hakuohjeet
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomeksi
  • På svenska
  • In English
  • Henkilökunnan kirjautuminen
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Luonnonvarakeskusta edeltävien organisaatioiden sarjat
  • MTT:n julkaisusarjat
  • Maa- ja elintarviketalous
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Luonnonvarakeskusta edeltävien organisaatioiden sarjat
  • MTT:n julkaisusarjat
  • Maa- ja elintarviketalous
  • Näytä viite

Lietelannan käyttö nurmikierrossa

Mattila, Pasi (toim.) (2002)

 
Avaa tiedosto
met15.pdf (1.406Mt)
Lataukset 


Mattila, Pasi (toim.)

Julkaisusarja
Maa- ja elintarviketalous

Numero
15

Sivut
80 s. + 5 liitettä


MTT
2002
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:951-729-703-3
Tiivistelmä
Nurmen osuus nautakarjatilojen peltoalasta on kasvanut. Samalla karjanlantaa on ohjattu levitettäväksi keväällä ja kesällä, jotta ympäristöhaitat pienenisivät. Nämä muutokset edellyttävät uusia ratkaisuja lannan käyttöön nurmikierrossa. MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasemalla Ruukissa selvitettiin vuosina 1998 2001, miten naudan lietelannan levitysajankohta vaikuttaa nurmen suojakasviksi kylvetyn ohran kokoviljasatoon. Kaksi kenttäkoetta olivat erittäin runsasmultaisella karkealla hiedalla. Lietelanta levitettiin joko syksyllä tai keväällä. Lannan levitys keväällä, yhdistetty lietelannan ja NPK-väki-lannoitteen käyttö sekä suojaviljan korjuu kokoviljana taikinatuleentumisasteella näyttivät lisäävän typen hyväksikäyttöä. Jälkimmäisessä kokeessa maan orgaanisesta aineksesta vapautui selvästi enemmän typpeä kuin ensimmäisessä kokeessa. Runsas typensaanti johti ohran voimakkaaseen lakoutumiseen, mikä vähensi sekä satoa että typpilannoituksen hyväksikäyttöä. Suojaviljalle annetun lietelannan typen kiertoa mallitettiin CoupModel-simulointimallilla. Mallinnetut typenotot ja maan epäorgaanisen typen pitoisuudet olivat mitattuja selvästi korkeampia myöhäistä kevätlevitystä lukuun ottamatta. Malli ei ennustanut maan typen prosesseja alhaisissa lämpötiloissa riittävän tarkasti. Verrattaessa näillä rajoituksilla lannan levitysajankohtien vaikutusta typen huuhtoutumiseen malli arvioi lietelannan syyslevityksen lisäävän huuhtoutumista 4 12 kg/ha kevätlevitykseen verrattuna. Lietelannan levityksestä aiheutuvaa ravinteiden ja ulosteperäisten mikrobien kuormitusta nurmelta tulevassa pintavalunnassa tutkittiin aitosavella Jokioisilla vuosina 1996 2001. Pintavalunnassa suurin ravinnekuormitus aiheutui lietelannan pintalevityksestä syksyllä. Myös ulostesaastumisesta kertovia mikrobeja oli paljon pintalevitysruutujen vesissä. Syksyllä lietelannan sijoittaminen vähensi mikrobimäärää, mutta mikrobit näyttivät säilyvän maassa pidempään kuin nurmen pintaan levitettäessä. Lietelannan sijoittaminen esti ammoniakin haihtumista tehokkaasti.
 
Collections
  • Maa- ja elintarviketalous [149]
jukuri@luke.fi | Saavutettavuusseloste | Tietosuojailmoitus
 

 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisutyyppitJulkaisuajatUusimmatAsiasanatSivukartta
jukuri@luke.fi | Saavutettavuusseloste | Tietosuojailmoitus