The effect of disinfectants on fungal diseases of potato and vegetables
Koponen, Hilkka; Avikainen, Hanna; Tahvonen, Risto (1993)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu Jukuriin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin/julkaisuun.
Koponen, Hilkka
Avikainen, Hanna
Tahvonen, Risto
Julkaisusarja
Agricultural Science in Finland
Volyymi
2
Numero
2
Sivut
169-177
Agricultural Research Centre of Finland, The Scientific Agricultural Society of Finland, The Finnish Society of Dairy Science Agricultural Research Centre of Finland The Scientific Agricultural Society of Finland
1993
Tiivistelmä
Yhdeksän markkinoilla olevan desinfiointiaineen tehoa vihannesten ja perunan tauteja aiheuttaviin sieniin tutkittiin Kasvinsuojelun tutkimuslaitoksella vuosina 1988-1990. Tutkittavat valmisteet olivat formaliini (formaldehydi), lobac P (jodi), lpasept, Menno-Ter-forte ja Sanisept ja Taloset (kvartaarisia ammoniumyhdisteitä), Korsolin (glutaraldehydi), natriumhypokloriitti (aktiivinen kloori) ja Virkon S (kaliumperoksisulfaatti). Laboratoriotesteissä tutkittiin valmisteiden suositeltujen käyttöväkevyyksien tehoa turpeessa tai kasvijätteessä oleviin Bortrytis cinerea-, Fusarium culmorum-, Fusarium oxysporum-, Mycocentrospora acerina- ja Phoma foveata- sieniin. Lisäksi testattiin käsitelyajan vaikutusta valmisteiden tehoon. Sienten elävyys testattiin agarnaljoilla. Porkkananmustamätä (M. acerina ) ja perunan Phoma-mätä (P. foveata) testattiin laittamalla saastutettu ja desinfioitu turve porkkanoihin ja perunoihin ja säilyttämällä juureksia varasto-olosuhteissa. Turve- ja kasvijätteessä olevien taudinaiheuttajien desinflointia muovipinnalta tutkittiin liottamalla liattuja muoviruukun paloja eri aikoja desinfiointiaineissa. Sienten elävyys testattiin agarmaljoilla. Yhden ja kymmenen minuutin vaikutusajat olivat kaikilla valmisteilla Illan lyhyitä turpeessa ja kasvijätteissä oleviin sieniin. Paras teho saatiin 1,5 tunnin käsittelyllä. F. culmorum- ja F. oxysporum- sieniin paras teho oli natriumhypokloriitilla, huonoin Korsolinilla ja Virkon S:llä. M. acerina- sieneen tehosi parhaiten Virkon S (2 %). Formaliini, natriumhypokloriitti, Iobac P ja Taloset olivat teholtaan huonoja. Virkon S (2 %) tehosi parhaiten myös P.foveata- sieneen. Viidentoista minuutin ja tunnin liotus desinflointiaineliuoksessa puhdisti liatut muoviruukut hyvin B. cinerea- ja P. foveata- sienistä. Fusarium spp. -sienet olivat vaikeimpia puhdistaa. Paras teho niihin oli Formaliini-, lobac P-, Menno-Terforte- ja natriumhypokloriitti- valmisteilla. Korsolin, Ipasept ja Sanisept olivat teholtaan huonoja valmisteita. Desinfloinnin vaikutusta möhöjuureen (Plasmodiophora brassicae) ja Rhizoctonia solani- taimipoltteeseen testattiin kasvihuoneessa taimikasvatuskokeissa. Möhöjuurella liattuja muovisia lokerikkoja liotettiin desinfiointiainelaimennoksissa yhden tunnin ajan. Lokerikoissa kasvatettiin rypsin taimia noin kuusi viikkoa. Taimista analysoitiin juurten tautisuus. Rhizoctonia solani taimipolte kokeessa testikasvina oli kukkakaali. Kaikki tutkitut desinfiointiaineet tehosivat hyvin möhöjuureen. Huuhtelu juoksevalla vedellä ei riittänyt möhöjuuren puhdistamiseen. Kukkakaalin Rhizoetonia-taimipoltteeseen tehosivat parhaiten formaliini ja Virkon S. Huonoimpia valmisteita olivat lpasept, lobac P ja natriumhypokloriitti. Desinfiointiaika tulisi olla vähintään tunti. Vaikka viisitoista minuuttia ja lyhyempikin aika riitti joidenkin taudinaiheuttajien puhdistamiseen laboratoriokokeissa, se ei välttämättä riitä käytännön olosuhteissa. Porkkanavarastojen desinfiointiin soveltuvat parhaiten Virkon S (2%) ja Menno-Ter-forte, perunavarastojen lobac P, Virkon S ja NAOCI. Möhöjuuren desinfiointiin soveltuvat hyvin lobac P, Menno-Ter-forte, Virkon S ja formaliini. Rhizoctonia-taimipoltteen saa parhaiten puhdistettua formaliini ja Virkon S-valmisteilla.
Collections
- Julkaisut [85865]