Naudan tie kotieläimeksi DNA:n avulla valaistuna

Merkkigeenit eli DNA-markkerit, kuten mikrosatelliitit ja mitokondrio-DNA, ovat osoittautuneet hyödyllisiksi tutkimusvälineiksi naudan kesytyshistorian kartoituksessa. Mitokondriossa oleva DNA periytyy vain emänpuolelta. Sen kontrollialueen sekvensointi eli emäsjärjestyksen selvittäminen eurooppalaisista, afrikkalaisista ja aasialaisista nautaroduista on osoittanut, että kyttyrät-tömällä eurooppalaisella naudalla (Bos taurus) ja kyttyrällisellä intialaisella seebulla (B. indicus) on toisistaan eriytyneet emälinjat, aasialainen ja euroop-palainen. Sekä DNA-tutkimusaineisto että arkeologian havainnot viittaavat siihen, että eurooppalaisella ja intialaisella naudalla on eri maantieteellinen alkuperä. Naudan varhaishistoria Suomessa on huonosti tunnettua. Mik-rosatelliitti-DNA:n tutkimus osoitti, että Suomen alkuperäiset nautarodut ovat sukua islanninkarjalle, joka perustui alunperin viikinkien Norjasta Islantiin yli 1000 vuotta sitten vietyihin nautoihin.