Edullista siemenperunaa sopimustuotannolla

Abstract

Siemenperunan kysyntä on ruokaperunan hinnan jyrkkien vaihteluiden takia epävakaata. Siemenperunan hinta kohoaa markkinaepävarmuuden vallitessa. Epävarmuus puolestaan aiheuttaa kustannuksia ruokaperunantuottajille siemenperunan korkeana hintana ja siemenperunantuottajille kysytyn määrän alhaisuutena. Tuloksena tästä epävarmuudesta on hyvinvointitappio. Käteismarkkinoilla eli ilman tuotantosopimusta ruokaperunantuottajien kanssa myytiin satovuonna 2000 vain 65,4 prosenttia siemenperunaksi kelpaavasta perunasta siemenperunana. Loput jouduttiin myymään joko ruokaperunaksi tai jäteperunaksi. Siemenperunan myyminen ruokaperunaksi tuottaa tappiota siemenperunantuottajille. Pitkällä aikavälillä siemenperunantuottajien on kuitenkin katettava tappiollinen toiminta. Tämä aiheuttaa siemenperunan hinnan nousemista. Vertikaalisessa integraatiosopimuksessa ruokaperunatuottaja maksoi vuosina 1997-2000 siemenperunasta 26,91-44,88 euroa 100 siemenperunakiloa kohti. Sen sijaan käteismarkkinoilla hinta oli 38,68-61,60 euroa 100 kiloa kohti. Siemenperunantuottaja sai perunasta vertikaalisessa integraatiosopimuksessa 21,70-37,47 euroa. Käteismarkkinoilla tuottajan saama keskihinta siemenperunasta oli 26,74-60,72 euroa 100 kiloa kohti. Siemenperunan myyntihinnan ja siemenperunantuottajan saaman keskihinnan erotus kuvaa markkinaepävarmuutta. Ruokaperunan hinta vaikutti voimakkaasti siemenperunan markkinaepävarmuuteen. Ruokaperunan hinnan muutoksen korrelaatiokerroin siemenperunantuottajan saaman keskihinnan muutokseen oli pienemmällä siemenkoolla 0,93 ja isommalla siemenkoolla 0,81. Siemenperunan ennakkokaupassa hinta voi olla satovuosina 1997-2000 siemenkoosta riippuen 10-13 prosenttia halvempi kuin käteismarkkinoilla, jotta siemenperunantuottaja saavuttaisi saman keskimääräisen nettovoiton.