Agricultural trade liberalisation and environmental externalities
Lankoski, Jussi (1998)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu Jukuriin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin/julkaisuun.
Lankoski, Jussi
Julkaisusarja
MTTL Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos, Tutkimuksia
Numero
225/1998
Sivut
7-31 p
Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos
1998
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:951-687-014-7
Tiivistelmä
Maailman kauppajärjestön (WTO) seuraava neuvottelukierros kaupan esteiden poistamiseksi alkanee jo vuonna 1999. Tulevalla kauppaneuvottelukierroksella maatalouskauppaan kohdistuu jälleen laajoja vapauttamispaineita samalla kun kaupan ja ympäristön välisiä vuorovaikutussuhteita tullaan korostamaan. Jotta kansainvälisen kaupan vapautumisen mahdollisiin ympäristövaikutuksiin voidaan varautua ennalta maatalous- ja ympäristöpoliittisessa päätöksenteossa, tarvitaan jo tässä vaiheessa kvantitatiivista tutkimustietoa kaupan vapautumisen vaikutuksista ympäristöön. Nyt julkaistava, kolme erillistä artikkelia sisältävä tutkimus toimii keskustelun avauksena kansainvälisen kaupan ja ympäristön välisistä vuorovaikutussuhteista Suomen maataloussektorilla. Maatalouden taloudellisessa tutkimuslaitoksessa kehitetyn sektorimallin antamien tulosten pohjalta voidaan todeta, että alhaisemmasta tuotannon intensiteetistä johtuen ravinneylijäämät ovat EU:n komission esitykseen pohjautuvassa Agenda 2000 -skenaariossa keskimäärin pienemmät kuin perus-skenaariossa eli nykyisen maatalouspolitiikan jatkamista mukailevassa skenaariossa vuonna 2005. Agenda 2000 ja kauppareformi eli tuotannosta irrotettu tuki johtavat alhaisempiin ravinneylijäämiin typen osalta kuin perusskenaario vuonna 2011. Toisaalta fosforiylijäämät ovat useilla maataloustukialueilla pienimmät perusskenaariossa vuonna 2011. Tutkija Jussi Lankosken artikkelissa "Agricultural trade liberalisation and environmental externalities" luodaan katsaus sekä teoreettiseen että empiiriseen kirjallisuuteen maatalous-politiikan, kansainvälisen kaupan ja ympäristön välisistä vuorovaikutussuhteista. Maatalouskaupan vapautumisen ympäristövaikutukset ovat pääasiassa epäsuoria ja syntyvät muutoksista maataloustuotannon intensiteetissä, tuotannon sijoittumisessa, tuotantoteknologiassa ja tuotevalikoimassa. Suorat ympäristövaikutukset liittyvät pääasiassa lisääntyneiden kuljetusmäärien ja matkojen aiheuttamiin ympäristöhaittoihin sekä alkuperäiselle lajistolle vieraiden kasvien ja eliöiden leviämiseen alueille, joissa niillä ei ole luontaisia vihollisia. Talousteorian näkökulmasta kaupan vapautuminen lisää hyvinvointia sillä ehdolla, että mahdollisesti syntyvien negatiivisten ulkoisvaikutusten kuten saastumisen aiheuttama yhteis-kunnallinen kustannus sisällytetään tuotteiden tuotantokustannuksiin. Empiiristen tutkimusten mukaan maataloustuotteiden kaupan vapautumisen ympäristövaikutukset eivät ole vain joko positiivisia tai negatiivisia, vaan ne tulevat vaihtelemaan alueittain, maittain ja tuotantosuunnittain. Esimerkiksi erot ympäristön kantokyvyssä, maatalouspoliittisissa toimenpiteissä ennen ja jälkeen kaupan vapautumisen, sekä erot tuotantoteknologiassa, tuotevalikoimassa ja tuotantotavoissa selittävät erilaiset ympäristövaikutukset eri maissa ja alueilla. Koska Uruguayn kierroksen (täytäntöönpano pääasiassa vuosina 1995-2000) maataloussopimuksen vaikutus maailmanmark-kinahintoihin ja maataloustuotannon jakautumiseen eri maiden ja maaryhmien välillä näyttää olevan pieni, myös sen vaikutus ympäristön laatuun jäänee pieneksi.
Collections
- Julkaisut [86065]