Biologisen ripsiäistorjunnan kustannukset leikkoruusulla nykymenetelmillä

Kokonaan biologisen, Amblyseius cucumeris -petopunkkeihin perustuvan ripsiäistorjunnan hinnaksi ympärivuotisessa ruusunviljelyssä tuli 5,3-14,5 mk/m2/v. Hinta vaihteli riippuen siitä, perustuiko laskelma ennakkotorjuntamääriin (noin 225 kpl/m2 4-6 viikon välein 8 kk:n ajan) vai lisättiinkö ennakkotorjuntaan (8 kk) kesäaikana tarvitut suuret petomäärät (yhteensä 4500-7000 kpl/m2 4 kk:n aikana, levitykset kahden viikon välein). Em. kustannuksissa ovat mukana vain torjuntaeliöiden hankintahinnat. Nykyisillä biologisen torjunnan menetelmillä siis jo pelkästään ripsiäisten torjuntaan tarvittavat torjuntaeliöt maksavat 2-4 -kertaisesti sen, mitä leikkoruusun keskimääräiset vuotuiset kasvinsuojelun kokonaiskustannukset (3-4 mk/m2 ilman työkustannuksia) ovat. Torjuntaeliöiden hankintakustannukset nousevat arviolta 15-25 mk:aan/m2/v, jos muutkin tuhoeläimet (jauhiaiset, kirvat, vihannespunkit, harsosääsket) torjutaan biologisesti. Tapauskohtaiset kustannukset riippuvat tietysti siitä, miten paljon ja missä vaiheessa vuotta tuhoeläimiä ruusuviljelmälle ilmaantuu. Ainakin ripsiäisvioitukselle herkimmillä ruusulajikkeilla, kuten valkokukkaisella Escimolla ja muillakin vaalea- ja keltakukkaisilla lajikkeilla, biologinen ripsiäistorjunta tulee kesäkuukausina nykymenetelmillä kalliiksi, jos ripsiäismäärät alkavat nousta ja petopunkkien levitysmääriä joudutaan nostamaan. Kustannukset jäänevät alhaisemmiksi punakukkaisilla lajikkeilla, joissa ripsiäisvioitus ei näy yhtä herkästi ja joilla ripsiäiset ylipäätään eivät lisäänny yhtä nopeasti kuin vaaleakukkaisilla lajikkeilla. Biologisen ripsiäistorjunnan kustannukset voisivat alentua ja torjuntatuloksen luotettavuus parantua, jos löydettäisiin torjuntaeliö, joka olisi tehokkaampi kuin Amblyseius cucumeris -petopunkkilaji, sopeutuisi sitä paremmin ruusulle ja asuttaisi tehokkaasti nimenomaan ruusun kukat.