Hyppää sisältöön
Hakuohjeet
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomeksi
  • På svenska
  • In English
  • Henkilökunnan kirjautuminen
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Luonnonvarakeskuksen julkaisut
  • Julkaisut
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Luonnonvarakeskuksen julkaisut
  • Julkaisut
  • Näytä viite

Amblyseius cucumeris -petopunkkien leviäminen pusseista leikkoruusukasvuston eri osiin korotettujen petien viljelyssä

Vänninen, Irene; Linnamäki, Marika (2001)

 
Avaa tiedosto
asarja102.pdf (1.033Mt)
Lataukset 


Vänninen, Irene
Linnamäki, Marika

Julkaisusarja
MTT:n julkaisuja. Sarja A

Numero
102

Sivut
p. 106-112


MTT
2001
Näytä kaikki kuvailutiedot
Tiivistelmä
Ripsiäispetopunkkien leviämistä taivutettuun kasvustonosaan sijoitetuista petopunkkipusseista ruusuille seurattiin korotettujen petien viljelyssä kaupallisen ruusutarhan neljässä osastossa tammikuusta-kesäkuuhun. Petopusseja levitettiin kuuden viikon välein 225 petoa/m2. Petopunkkien leviämistä ruusuille seurattiin viikottain kukista ja lehdiltä. Kaikkien osastojen liima-ansoihin tuli ulkoa yleistäripsiäistä (Frankliniella intonsa) viikolta 18 alkaen, mutta kasveilta niitä havaittiin vain kahdessa osastossa erittäin pieniä määriä. Petopunkkien saatavilla ei siis ollut ripsiäisravintoa kokeen aikana, mutta vihannespunkkiravintoa oli runsaasti kahdessa osastossa ja jonkin verran myös kahdessa muussa osastossa. Tästä huolimatta ripsiäispetopunkkeja löytyi vain alle 1 %:lta tarkastettuja kasvinosia viikkoina 1-15. Pusseissa oli kuitenkin petoja vielä kahdenkin kuukauden kuluttua ripustamisesta. Viikosta 16 alkaen petopunkkeja löytyi maksimissaan 19 %:lta tarkastettuja kasvinosia. Petopunkkeja esiintyi ensin säännöllisesti taivutettujen versojen lehdillä, siitä kahden viikon kuluttua pystyversojen lehdillä, ja vasta viiden viikon kuluttua kukissa. Suomen talven ja alkukevään olosuhteissa A. cucumeris siirtyi siis pusseista vain vastahakoisesti ruusukasvustoon. Vaikka nykyisin käytössä olevien petopunkkien lisääntyminen ei esty lyhyen päivän oloissa, keinovalaistus yhdistyneenä tiettyyn kasvilajiin voi vaikuttaa ehkäise- västi petojen liikkumishalukkuuteen. Nähtävästi ripsiäispetopunkkien käyttäytyminen, halukkuus liikkua kasvustossa ja mahdollisesti myös lisääntymisnopeus saaliin läsnäollessa on ruusulla toisenlainen kuin esim. kasvihuonekurkulla. Talvella ja alkukeväästä ripsiäispetopunkkipussien rooli ruusulla voi siksi parhaimmillaan olla eräänlaisen petoreservin ylläpitäjänä: kasvustossa valmiina olevista pusseista petoja saadaan nopeasti siirrettyä sinne, missä ripsiäisiä havaitaan.
Collections
  • Julkaisut [87088]
jukuri@luke.fi | Saavutettavuusseloste | Tietosuojailmoitus
 

 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisutyyppitJulkaisuajatUusimmatAsiasanatSivukartta
jukuri@luke.fi | Saavutettavuusseloste | Tietosuojailmoitus