Moottorisoidun reppuruiskun ja sähkösuulakkeella varustetun moottorisoidun reppuruiskun aikaansaaman torjunta- ainelaskeuman peittävyys ruusun lehdillä korotettujen petien viljelyssä

Sähkösuulakkeella (Spectrumâ Electrostatic Back-Pack Conversion Kit, Spectrum Electrostatic Sprayers, Inc., San Antonio, Texas, USA) varustetun reppuruiskun aikaansaaman torjunta-ainelaskeuman peittävyyttä ja pisarakokoa tutkittiin kahdessa kokeessa. Suppeassa esikokeessa 0,05 %:sta pymetrotsiiniliuosta (Plenum 25 WP), johon oli lisätty 5 g Tinopalia/l (optinen kirkaste) ruiskutettiin Solo-reppuruiskulla ruusujen lehdille. Lehdille laskeutunut pisaramäärä ja pisaroiden peittävyys lehtien pinta-alasta mitattiin ottamalla lehtinäytteitä petien ulkoreunoista ja sisäosista ja mittaamalla em. parametrit fluoresenssimikroskooppia ja kuva-analysaattoria käyttäen. Kaupallisella ruusuviljelmällä torjunta-ainelaskeumaa mitattiin vastaavalla tavalla, mutta suurempaa ruiskutuspainetta käyttämällä korotetuissa pedeissä viljellyllä ruusulla. Torjunta-ainelaskeuma mitattiin pystyversojen ulkoreunoilta ja sisäosista sekä taivutetun kasvustonosan ulko- ja sisäosista otetuista lehtinäytteistä. Esikokeessa sähkösuulakkeen käyttö suurensi fluoresoivien Tinopal-pisaroiden määrän noin 1,6-kertaiseksi verrattuna ilman sähkösuulaketta tehtyyn käsittelyyn. Pisaroiden peittävyys suhteessa lehtialaan ei suurentunut. Varsinaisessa kokeessa sähkösuulakekäsittely ei muuttanut torjunta-ainelaskeuman ominaisuuksia. Tulos johtui teknisistä ongelmista, jotka estivät pisaroiden sähköistymisen. Torjunta-ainelaskeuman erot ruusukasvuston ulko- ja sisäosista otettujen lehtien välillä sekä lehtien ylä- ja alapinnoilla olivat hydraulisilla ruiskuilla tehdyille kokeille tyypilliset. Itse koejärjestely ja laskeuman mittausmenetelmä toimivat siis hyvin. Teknisten ongelmien takia kokeen anniksi jäi torjunta-ainelaskeuman kvantitatiivisen ja objektiivisen mittausmenetelmän käyttöönotto. Menetelmä mahdollistaa suuren lehtinäytemäärän käsittelyn lyhyessä ajassa. Sähköruiskujen käytön tutkimuksia voidaan jatkaa ko. näytteenottomenetelmää käyttäen, mutta se soveltuu ylipäätään torjunta-ainelaskeuman vertailuun erilaisten ruiskujen käsittelytehokkutta mittaavissa kokeissa.