Hyppää sisältöön
Hakuohjeet
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomeksi
  • På svenska
  • In English
  • Henkilökunnan kirjautuminen
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Luonnonvarakeskuksen julkaisut
  • Julkaisut
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Luonnonvarakeskuksen julkaisut
  • Julkaisut
  • Näytä viite

The effect of increasing nitrogen dose, growth regulator and variety on seed and stalk yields, and some quality aspects of fibre flax

Savikurki, Riitta (1994)

 

Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu Jukuriin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin/julkaisuun.


Savikurki, Riitta

Julkaisusarja
Agricultural Science in Finland

Volyymi
3

Numero
5

Sivut
505-512


Agricultural Research Centre of Finland The Scientific Agricultural Society of Finland
1994
Näytä kaikki kuvailutiedot
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitettiin kuitupellavan viljelytekniikkaa Kesälahden Mäntyniemessä ja Helsingin yliopiston Viikin koetilalla vuosina 1987, 1988 ja 1989. Tarkastelun kohteena olivat typpilannoitus, etefoni-kasvunsäädekäsittely ja kotimainen Aino- sekä hollantilaiset Belinka- ja Natasha-lajikkeet. Kasvustosta havainnoitiin varsi- ja siemensadon lisäksi sadon ulkoista laatua kuvaavat ominaisuudet kuten taimettuminen, varren haaroittuminen, kukinta, kasvuston pituus, varren tekninen pituus, varren paksuus, lakoutuminen, tuhannen siemenen paino ja siementen valkuaispitoisuus. Typpilannoituksen lisääminen 6 kg:sta 30 kg:aan/ha lisäsi varsisatoa. Suurimman typpiannoksen vaikutus varsisatoon riippui kasvunsäädekäsittelystä ja kasvukauden säästä. Kasvunsääteellä käsitellyssä kasvustossa varsisato lisääntyi typpilannoitusta lisättäessä 30 kg:sta/ha 60 kg:aan/ha. Sen sijaan käsittelemättömässä kasvustossa typpilannoituksen vaikutus ei ollut yhtä voimakas. Typpilannoituksen lisääminen 6 kg:sta 60 kg:aan/ha lisäsi varren haaroittumista, kasvuston pituutta, varren teknistä pituutta, varren paksuutta, lakoutumista, tuhannen siemenen painoa ja valkuaispitoisuutta. Vaikutuksen voimakkuus riippui vuoden säästä. Varsisato molemmilla koepaikoilla oli keskimäärin 4 110 kg ka/ha. Kosteana ja viileänä kasvukautena 1987 kasvunsääteen käyttö lyhensi varren pituutta sekä vähensi kasvuston lakoutumista ja siemensadon määrää. Samalla kasvunsääde lisäsi varsisatoa. Sadonlisäykset olivat suurimmat, kun typpilannoitus oli runsain. Vähäsateisena kasvukautena 1989 kasvunsääteen käyttö jopa lisäsi varren pituutta. Kotimainen Aino-lajike oli aikaisin, mutta herkästi lakoutuva. Sen varsisadot olivat alhaisimmat, keskimäärin 3 400 kg ka/ha. Ulkomaiset lajikkeet Belinka ja Natasha osoittautuivat hyvin tasaveroisiksi lajikkeiksi. Viileänä kasvukautena 1987, jolloin kasvin tuleentuminen myöhästyi, siemensato oli keskimäärin vain 390 kg ka/ ha, kun se vuosina 1988-89 oli keskimäärin 840 kg ka/ha.
 
Collections
  • Julkaisut [87091]
jukuri@luke.fi | Saavutettavuusseloste | Tietosuojailmoitus
 

 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisutyyppitJulkaisuajatUusimmatAsiasanatSivukartta
jukuri@luke.fi | Saavutettavuusseloste | Tietosuojailmoitus