Selenium concentration of Finnish foods: Effects of reducing the amount of selenate in fertilizers

Seleenilannoituskäytäntöä muutettiin siten, että vuodesta 1991 alkaen kaikissa moniravinnelannoitteissa on ollut yhtä paljon natriumselenaattia (Se 6 mg kg-1 lannoitetta) aikaisemmin käytetyn kahden seleenilisäyksen sijasta. Toimenpiteellä haluttiin ennen kaikkea estää eläinten rehuissa esiintyneitä suuria seleenipitoisuuksia, joita oli havaittu eräissä yksittäistapauksissa. Kaikkien seurattujen elintarvikkeiden seleenipitoisuudet olivat laskeneet lannoituskäytännön muutoksen vuoksi. Kevätviljojen seleenipitoisuudet olivat laskeneet eniten (yli 60 %), koska vuosina 1985-1990 lannoitteissa käytetty seleenitaso 16 mg kg-1 oli tarkoitettu viljanviljelyyn. Muiden elintarvikkeiden seleenipitoisuudet olivat laskeneet vähemmän kuin kevätviljojen. Lihan seleenipitoisuus oli laskenut n. 30 %, maidon ja juuston yli 30 %. Muutos on ollut pienin naudan ja sian maksan kohdalla (10-20 %). Elintarvikkeiden seleenipitoisuuksien lasku oli vaikuttanut myös suomalaisten keskimääräiseen päivittäiseen seleenin saantiin Suomessa. Vuonna 1994 seleenin saanti oli 10 MJ:n energiatasolla 0,08 mg d-1. Seleenin saantimme vastasi hyvin kansainvälisiä suosituksia ja oli riittävä ja turvallinen.