Three strains of bean yellow mosaic virus: symptoms and accumulation in eight pea cultivars (Pisum sativum L.)
Valkonen, Jari P.T. (1993)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu Jukuriin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin/julkaisuun.
Valkonen, Jari P.T.
Julkaisusarja
Agricultural Science in Finland
Volyymi
2
Numero
1
Sivut
41-49
Agricultural Research Centre of Finland The Scientific Agricultural Society of Finland
1993
Tiivistelmä
Anttilan kasvinjalostuskoetilan (aiemmin Hankkijan kasvinjalostuslaitos) koekentiltä kerätyistä hernenäytteistä eristettiin pavunkeltamosaiikkiviruksen herneenmosaiikkirotu (BYMV-Ps) ja härkäpapunäytteistä papurotu (BYMV-Vf). Virusten ja virusrotujen määritys perustui testikasvien oireisiin, elektronimikroskopialla havaittuun virushiukkasten kokoon ja muotoon, virusten härkäpavun epidermissolukon tumissa muodostamien inkluusiokappaleiden morfologiaan ja virusten reagointiin vasta-aineiden kanssa serologisissa testeissä. Tanskasta saatu Gladioluksesta eristetty BYMV-lsolaatti (BYMV-G) osoittautui testeissä omaksi rodukseen. BYMV-roduilla inokuloitiin kahdeksan hernelajiketta, joista Helka, Hovi, Pika ja Tammi olivat Hankkijan 1980-luvulla kauppaan laskemia afila-tyyppisiä (puolilehdettömiä) lajikkeita, Kalle 1950-Iuvulla ja Hemmo 1980-luvulla kauppaan tulleita perinteisen lehtityypin omaavia lajikkeita, sekä Solara afila-tyyppinen ja Proco perinteisen lehtityypin omaava Suomessa yleisesti viljeltävä hollantilainen hernelajike. Kaikki BYMV-rodut infektoivat kaikki testatut hernelajikkeet. BYMV-Ps aiheutti herneissä voimakkaat keltakirjo-oireet ja BYMV-Vf viherkirjo-oireita, mutta BYMV-G aiheutti vain lievää viherkirjoa tai selkeäsuonisuutta. Saman virusrodun pitoisuus vaihteli lajikkeesta toiseen, mutta viruspitoisuus ja oireiden voimakkuus eivät korreloineet. Tutkimus osoitti, että suomalaisten hernelajikkeiden BYMV-kestävyys ei ole kehittynyt 1960-luvulla tehtyjen tutkimusten jälkeen. BYMV ja erityisesti sen herneenmosaiikkirodut aiheuttavat merkittäviä satotappioita hernelajikkeissa, jotka ovat virukselle alttiita. Sen vuoksi useissa ulkomaisissa herneenjalostusohjelmissa BYMV-kestävyyden tuottavien geenien siirtoa uusiin jalosteisiin on tehty rutiininomaisesti 1960-luvulta asti. Virustautikestävyyden lisääminen parantaisi todennäköisesti suomalaisten hernejalosteiden kilpailukykyä ulkomaisilla markkinoilla.
Collections
- Julkaisut [85546]