Lypsylehmien maidon juoksettumiskyvyn geneettinen tausta ja yhteydet maidontuotanto-ominaisuuksiin

Juustontuotannon merkitys on kasvanut viime vuosikymmeninä voimakkaasti Suomessa. Tällä hetkellä noin 40 prosenttia tuotetusta maidosta käytetään juustontuotantoon. Tämän tutkimushankkeen tavoitteena oli selvittää, voidaanko lypsykarjanjalostuksella parantaa juustontuotannon tehokkuutta. Ensimmäisenä osatavoitteena oli arvioida maidon juoksettumisominaisuuksien perinnöllinen yhteys maidontuotanto-ominaisuuksiin ja maidon kaseiinipitoisuuteen. Toisena osatavoitteena oli paikantaa maidon juoksettumattomuutta aiheuttavat geenit naudan genomista. Tutkimusaineisto kerättiin vuoden 1999 keväällä 10 maaseutukeskuksen alueelta, 685 karjasta. Aineisto koostui 91 ayrshire-sonnin 4 700 tyttärestä. Lehmistä 13 prosenttia tuotti juoksettumatonta maitoa. Sonnien välillä oli suuria eroja siinä, miten niiden tyttärien maito juoksettui. Juoksettumatonta maitoa tuottaneiden tyttärien osuus sonnin kaikista tyttäristä vaihteli 0 45 prosenttiin sonnien välillä. Sonnien väliset suuret erot ja juoksettuman kiinteyden periytymisaste (0,26) kaksiluokkaisena muuttujana viittaavat selkeästi siihen, että maidon juoksettumattomuuden taustalla ovat perinnölliset tekijät. Maidon juoksettumattomuutta aiheuttavien geenien kartoitustyö on edelleen käynnissä. Vain viisi prosenttia maidon juoksettumiskyvyssä esiintyvästä vaihtelusta johtui karjojen välisistä eroista. Vastaava osuus yhden vuorokauden maitotuotoksen ja rasvapitoisuuden osalta oli 25 prosenttia. Tämän perusteella karjojen nykyisten ruokinta- ja hoitokäytäntöjen erot näyttävät vaikuttavan vain vähän maidon juoksettumiskyvyssä esiintyvään vaihteluun. Karjan lisäksi lypsykauden vaihe, poikimakerta ja maitonäytteen ikä vaikuttivat juoksettuman kiinteyteen. Näistä lypsykauden vaihe vaikutti voimakkaimmin. Juoksettuman kiinteyden periytymisaste oli 0,39. Se oli maidontuotanto-ominaisuuksien periytymisasteita (0,13 0,29) korkeampi, joten juoksettuman kiinteyden suora jalostus on mahdollista esimerkiksi nuorsonnien tai sonninemien jalostusvalinnan avulla. Tämän tutkimuksen perusteella maidon juoksettumisominaisuuksilla ei ole geneettistä yhteyttä maidontuotanto-ominaisuuksiin tai maidon kaseiinipitoisuuteen. Sen sijaan utareterveyden jalostusvalinta vaikuttaa suotuisasti maidon juoksettumiskyvyn perinnölliseen tasoon. Koska lypsykarjan pääasiallinen jalostustavoite on tällä hetkellä maidon korkea kuiva-ainepitoisuus, nykyinen jalostusvalinta vaikuttaa vain vähän maidon juoksettumiskykyyn.