Aluskasvien kylvötekniikka

Abstract

Aluskasvit ovat yleensä nurmikasveja, joiden siemenet ovat pienempiä kuin muiden Suomessa yleisesti viljeltävien kasvien. Siemenissä on vähän vararavintoa, ja siksi ne on kylvettävä matalaan. Savimaalla optimaalinen kylvösyvyys on 0 1 cm ja hietamaalla 0 2 cm. Matalasta kylvöstä johtuen itäminen ja taimettuminen ovat ongelma erityisesti poutivilla kivennäismailla. Hyvä tai vähintään tyydyttävä kasvusto saadaan aikaan kylvämällä aluskasvin siemenet hajakylvönä kylvölannoituksen yhteydessä, kun muokkauksella ja työn ajoituksella varmistetaan aluskasville hyvät kasvuolot. Hajakylvö on edullinen aluskasvuston perustamistapa. Pelto on aina tasausäestettävä ja kylvömuokkauksessa on pyrittävä saamaan aikaan hienojakoinen muokkauskerros. Kylvötyöt on tehtävä niin aikaisin, että muokkauskerroksessa on tarpeeksi vettä aluskasvin itämiseen. Rivikylvö varmistaa parhaiten aluskasvien taimettumisen kuivissa oloissa. Se on kuitenkin työläs ja kallis menetelmä, koska aluskasvin siemenet on kylvettävä eri ajokerralla kuin pääkasvi. Jyrääminen kamrikkijyrällä kylvön jälkeen on tarpeetonta. Jyräpyörästöä kannattaa sen sijaan käyttää, koska se varmistaa pääkasvina olevan viljan itämisen. Siementen multaamista tehostava jälkiäes todettiin aluskasvin kasvun kannalta paremmaksi kuin jyräpyörästö. Pääkasvin kannalta jälkiäes ja jyräpyörästö olivat samanarvoisia. Jos jälkiäestä käytetään, sen on oltava kevytrakenteinen eikä sitä saa painottaa.