Viherlannoituksestako apua viljelyn yksipuolisuuteen?

Viljelyä voidaan monipuolistaa viherlannoituksen avulla. Siten voitaisiin myös korjata tai estää niitä haittoja, joita yksipuolinen viljely aiheuttaa pellon kasvukunnolle. Maan kasvukuntoon vaikuttavat tehokkaimmin monivuotiset viherkesannot, mutta yksivuotisilla viherkesannoilla saadaan nopeammin vaihtelua lohkojen viljelykiertoon. Aluskasvit sopivat hyvien maiden kasvukunnon ylläpitäjiksi. Aluskasvien etu muihin viherlannoitusvaihtoehtoihin verrattuna on, että pellot ovat tuotantokäytössä joka vuosi. Viherlannoituksella kerätään typpeä tuotantokasvien käyttöön, pyrkien samalla estämään typen huuhtoutumista. Viherlannoituskasvuston avulla voidaan myös huolehtia maan kasvipeitteisyydestä, tuottaa biomassaa maahan muokattavaksi ja vaikuttaa maahan juurten välityksellä. Nämä tavoitteet ja viljelyn luotettavuus huomioon ottaen on puna-apilan ja timotein seos hyvä valinta niin viherkesantoihin kuin aluskasviksikin. Viherkesanto kannattaa perustaa aluskasvin tapaan, kylvämällä samanaikaisesti kevätviljan kanssa. Mikäli viherlannoituksen jälkeen ei kylvetä syysviljaa, kannattaa kasvustot kyntää maahan muiden syysmuokkausten jälkeen. Olosuhteiden kehittymistä pitää kuitenkin tarkkailla. Jäljellä oleva kasvukausi tulisi käyttää ravinteiden keräämiseen, mutta maa on kynnettävä ennen kuin se on liian märkää. Viherlannoitus on maan hidasta perusparannusta viljatilan viljelykierrossa. Sen lisäksi on kuitenkin muistettava huolehtia pellon muista viljelyoloista, sillä muuten viljelyn monipuolistamisesta ei saada parasta tehoa irti.