Nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin

Abstract

Sadontuotto on kasvinviljelyn keskeinen päämäärä. Tästä huolimatta esimerkiksi viljojen ja nurmien sadot ovat niin Suomessa kuin muuallakin tasaantuneet ja pienentyneet viime vuosikymmenen aikana. Tätä suuntausta voidaan pyrkiä muuttamaan. Tällöin vastassamme on kuitenkin samanaikaisesti monia haasteita, koska satoon ja sen kehitykseen vaikuttavat useat tekijät. Lähtökohtana ponnisteluille suurempien satojen puolesta on oltava todellinen tarve ja tahto. Vastassamme ovat niin tuotantobiologiset rajoitteet kuin väistämätön tasapainottelu käyttäessämme panoksia sekä sadon- ja laaduntuoton että ekologisten ja ekonomisten tekijöiden verkostossa. Satopotentiaalin lisääminen tai tehokkaampi hyödyntäminen edellyttää kuten kasvinviljelytutkimus laajemminkin että tämän päivän tutkija liikkuu ja ymmärtää dynaamiset ilmiöt usean eri organisaatiotason toiminnan tuloksena.

Even though good yield is the primary target of cultivation, yield trends during the last decade, for example in cereals and grasses, indicate levelling off and reductions, in Finland as well as many other countries. It is indeed possible to attempt to change the trends. Many challenges need to be faced, however, because yields and yield trends are the result of numerous interacting factors. First of all, we must be certain that there is a need as well as a desire to improve the yield curve. Biological limitations on further yield increases do exist, and in optimizing inputs we need to find the proper balance between crop physiological, ecological, economic and many other factors. As with crop production studies in general today, increasing yield potential, and more efficiently realizing existing potentials require, that the researcher understands how the dynamic processes involved in yield formation can be exploited to advantage.