Kuivuus pysäytti ruton Etelä-Suomessa

Vuosi 1999 oli kasvitautien suhteen vaihteleva. Toisin paikoin kuivuus kiusasi viljakasvustoja, kun taas sateisilla seuduilla ne kärsivät verkkolaikusta. Perunalla ei ollut suurempia ongelmia, mutta mansikan tuontitaimia vaivasi tyvimätä. Viileä toukokuu myöhästytti kevätkylvöjä vuonna 1999. Ruis, syysvehnä ja nurmet talvehtivat suuressa osassa maata normaalisti, mutta lumihomettakin löytyi. Syysviljoilla oli jonkin verran jääpoltevaurioita Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Kuiva alkukesä hidasti oraiden kehitystä Etelä-Suomessa. Kasvustot olivat monin paikoin epätasaisia ja korsi jäi lyhyeksi. Perunaruton merkitys jäi kuivilla alueilla vähäiseksi. Itä-Suomessa, Savossa, Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa saatiin sadetta lähes normaalisti. Kuivuus pakkotuleennutti viljakasvustoja Etelä-Suomessa ja sadon määrä ja laatu jäi normaalia heikommaksi. Pahimmilla lohkoilla sadot olivat olemattomia. Pohjoisilla alueilla saatettiin saada normaalia parempikin sato.