Torjunta-aineiden vaikutus peltoekosysteemissä

Abstract

Torjunta-aineiden kohteena ovat kasvintuhoojat (tuhoeläimet, rikkakasvit, ja kasvitaudit), mutta torjunta-aineet vaikuttavat myös muihin pellolla eläviin eliöihin joko suoraan tai välillisesti. Torjunta-aineiden vaikutusmekanismit vaihtelevat aineesta ja kohde-eliöstä riippuen. Vaikutuksen voimakkuus riippuu altistuksen voimakkuudesta, lajikohtaisista ominaisuuksista ja ympäristötekijöistä. Torjunta-aineiden kokonaisvaikutuksia peltoekosysteemissä tutkittiin Jokioisissa vuosina 1992 1994. Laajamittaisessa peltokokeessa tutkittiin kahden viljelytekniikan (tavanomainen, kevennetty) ja kahden torjunta-aineen käyttötavan (rutiininomainen, tarpeenmukainen) vaikutuksia maan mikrobeihin, maaperäeläimiin, kasvuston niveljalkaisiin ja maaselkärankaisiin viljapellolla. Selvimmin torjunta-aineiden käyttö (insektisidit) vaikutti kasvuston niveljalkaisiin (hyönteisiin ja hämähäkkeihin). Vaikutuksen voimakkuus ja kesto vaihteli eri niveljalkaisryhmien välillä. Herkin ryhmä oli kasvustossa elävät riippuhämähäkit. Torjunta-ainekäsittelyjen vaikutukset maanpinnalla liikkuviin petoniveljalkaisiin (hämähäkit, maakiitäjäiset ja lyhytsiipiset) olivat pidempiaikaisia (3 4 viikkoa) kuin kasvustossa lentäviin hyönteisiin (muutamia päiviä), mikä johtunee erilaisesta palautumisnopeudesta. Kaiken kaikkiaan insektisidien suorat vaikutukset niveljalkaisten määriin ja herbisidien aiheuttamat kasvillisuuden muutokset ovat keskeisimmät torjunta-aineiden vaikutukset peltoekosysteemissä. Torjunta-aineiden kokonaisvaikutuksia peltoekosysteemissä on vaikea selvittää lajien ja niiden välisten vuorovaikutusten suuren määrän vuoksi.

Effect of pesticides in agroecosystem Although targeted at plant pests (pest animals, weeds, plant diseases), pesticides may affect non-target species directly or indirectly in agricultural ecosystems. The effects of pesticides vary, depending on the type of pesticide and on the non-target species. The level and duration of pesticide impact depends on the duration of exposure, the susceptibility of the species, and environmental conditions. Ecological effects of the application of plant protection chemicals and the intensity of farming were studied in a cereal field at Jokioinen in 1992 1994. In the large-scale field study, two pesticide regimes (conventional, reduced) were contrasted with two types of cultivation systems (customary, integrated). The study objects were soil microbes, soil animals, arthropods and vertebrates. Pesticide use (insecticides) had the clearest effect on non-target arthropods (insects and spiders). Vegetation-dwelling Linyphiidae spiders were the most susceptible group. Effects on polyphagous predators (spiders, carabids, staphylinids) were longer-lasting (3 4 weeks) than were effects on vegetation-living insects (a few days) due to the difference in recovery rate. Overall, the greatest impacts the pesticides had on the agroecosystem were the direct effects of insecticides on non-target arthropods and changes in vegetation caused by herbicides. The total effects of pesticides in the agroecosystem are difficult to detect because of the large number of species and their interactions