Nurmisadon kehityksen mallintaminen

Abstract

Käyttäen muunnettua Gustavssonin mallia tässä esitettävässä tutkimuksessa simuloitiin timotei-nurminataseosnurmen maanpäällisen kuiva-aineen kasvua ja sulavuuden muutosta alkukesän aikana. Sulavuuden muutos laskettiin lämpösumman lineaarisena funktiona, kynnysarvon ollessa 5 °C. Päivittäinen kuiva-aineen lisäys oli mallissa suoraan verrannollinen lyhytaaltoiseen säteilyyn vähennettynä ylläpitohengitykseen kuluneella energialla. Fotosynteesi riippui mallissa kasvuston peittävyydestä, lämpötilasta ja maan vesitilanteesta. Ylläpitohengitys, joka riippuu lämpötilasta, laskettiin sulavuusarvojen perusteella kasvin fysiologisesti aktiiviselle osalle. Mallin käyttökelpoisuutta tutkittiin ottamalla Jokioisissa vuosina 1996 1998 kaksi kertaa viikossa koekentältä heinänäytteet ja määrittämällä heinäseoksen kuiva-ainepitoisuus ja timotein in vitro -sellulaasisulavuus. Malli ennusti tyydyttävästi sulavuuden ja kuiva-ainesadon kehitystä. Heinän lakoontuminen kuurosateiden johdosta kesäkuun puolenvälin jälkeen ilmeisesti heikensi valoenergian muuntumista kuiva-aineeksi ja tällä tavoin huononsi mallin tarkkuutta sadon kehityksen ennustamisessa seurantajakson loppupuolella.

Modelling silage yield The model modified from Gustavsson was used to simulate the above-ground dry matter growth and digestibility of timothy and meadow fescue in a mixture stand. Dry matter growth during early summer was estimated using intercepted short wave radiation, air temperature and soil water status. Maintenance respiration was simulated for the metabolically active crop material, which was estimated on the basis of dry matter and digestibility. The development of digestibility was calculated as a linear function of the daily temperature sum, the threshold value being 5°C . The growth and development of grass were documented by sampling a second year timothy-meadow fescue ley at Jokioinen (60°49 N, 23°30 E) twice a week in 1996 1998. Grass dry matter and timothy digestibility were measured by an in vitro cellulase method. The preliminary results suggest the model could be useful in Finland but that further experimental work is still needed.