Katsaus politiikkavalintojen vaikutuksesta nurmitalouteen

Abstract

Nurmituotanto kytkeytyy voimakkaasti nautakarjatalouteen. Ennen EU-jäsenyyttä hinta- ja tukipolitiikka ohjasivat nautakarjatilojen ruokintaa nurmivaltaiseksi. Siitä huolimatta nurmiala on Suomessa vähentynyt nautakarjatalouden supistumisen ja tuottavuuden nousun myötä. EU-jäsenyyden myötä hintasuhde muuttui ostorehuviljalle edulliseksi. Myös hehtaarikohtaiset tuet ovat suosineet viljavaltaista ruokintaa nurmirehun kustannuksella, koska viljan hehtaarituki on ollut nurmen vastaavaa tukea korkeampi. Tällaisissa olosuhteissa viljan osuutta ruokinnassa kannattaa kasvattaa. Muutoksen suuruus ja nopeus ovat riippuvaisia tilakohtaisista tekijöistä, kuten tuotantomahdollisuuksista ja niissä tapahtuvista muutoksista. Agenda 2000 ratkaisu mahdollistaa nurmihehtaareille maksettavan tuen korottamisen, mikä parantaisi nurmiviljelyn kilpailukykyä. Siten Agenda 2000 sopimuksen pohjalta on mahdollista korjata liittymissopimuksesta seuranneita nurmiviljelyyn liittyviä ongelmia. Koska nurmi pystyy käyttämään rehuviljaa paremmin hyväksi Suomen kasvukauden tuotantomahdollisuudet, kannattaa etsiä biologisia ja teknisiä keinoja, joiden avulla nurmen kilpailukykyä voitaisiin myös parantaa.

A review of the effects of alternative policies on grass production The arable land area under grass in Finland has diminished due to changes in milk and beef production and in productivity. Due to the decrease in the production of milk and beef, the area under grass has fallen even before EU accession, even though relative prices favoured farm-produced grass. After EU accession, the relative prices became more favourable to purchased cereals. In addition, compensatory payments have favoured cereal-based diets, since direct subsidies have been higher for cereals than for grass. In these circumstances, the proportion of grass in the diet decreases. The magnitude and speed of this change depends on the conditions on the farm. Under Agenda 2000 it is possible to narrow the difference in subsidies for grass and cereals, and thus to improve the competitiveness of grass. Agenda 2000 therefore provides an opportunity to rectify the problems arising from the accession treaty. Since grass can utilize the production possibilities of the growing season in Finland better than cereals it is worthwhile seeking the biological and technical means to improve the competitiveness of grass production.