Peltolohkotiedon soveltaminen viljelyssä

Maatalouden ulkopuoliset paineet ohjaavat osaltaan viljelijöitä tehostamaan tuotantoaan ja/tai muuttamaan sitä ympäristöystävällisempään suuntaan. Tuotannon tehostamisessa voi käyttää apuna esimerkiksi paikkakohtaista viljelyä. Maatilatasolla tätä uutta tekniikkaa käytetään vielä suhteellisen vähän, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa vuonna 1996 tehdyn tutkimuksen mukaan 20 % maissinviljelyalasta käsiteltiin jollakin tavoin paikkakohtaisesti. Paikkakohtaisessa viljelyssä on karkeasti ottaen kaksi toimintatapaa. Toimenpiteet suunnitellaan etukäteen ja pellolle mennään valmis toimenpidekartta mukana tai toimenpidetarve määritetään reaaliaikaisesti monitoroimalla maata tai kasvustoa ajettaessa pellolla. Etukäteissuunnitteluun on tällä hetkellä laajemmat mahdollisuudet. Etukäteissuunnittelussa kyetään ottamaan monipuolisesti huomioon viljelyyn vaikuttavia tekijöitä, kuten maan rakenne, salaojituksen toimivuus, maan ravinnetila jne. Taustatiedon monipuolisuus on monissa tapauksissa tärkeää, koska vain yhden tekijän, esimerkiksi maan fosforitilan määrittäminen, ei tuota parannusta ympäristön, sadon tai talouden kannalta. Reaaliaikaisen monitoroinnin kehitys on vielä hieman jäljessä etukäteissuunnittelusta, mutta esimerkiksi typpilannoituksen säätely pellolla ajettaessa on jo mahdollista. On hyvä muistaa, että paikkakohtainen viljely ei välttämättä vaadi mitään uutta viljelytietämystä. Aikaisemmin vain tila tai parhaimmillaan peltolohko on ollut käsiteltävä yksikkö nyt se on jokin alue lohkon sisällä.