Kattamisen vaikutus ravinnetappioihin karjanlannan aumakompostoinnissa

Abstract

Maatalouden tutkimuskeskuksen Luonnonmukaisen tuotannon tutkimusasemalla Partalassa selvitettiin kattamisen vaikutusta karjanlantakompostin ravinnehävikkeihin. Tutkimuksessa vertailtiin (1) kattamatonta, (2) oljella perustamisvaiheessa katettua ja (3) huokoisella kompostihuovalla lämpövaiheen jälkeen katettua aumakompostia. Ravinnehävikkejä tutkittiin mittaamalla komposteista poistuvien valumavesien liukoisen typen, kaliumin ja fosforin sekä kokonaistypen pitoisuuksia ja valumaveden määrää aikayksikössä sekä kompostoitavan lannan ravinnepitoisuuksien muutoksia kompostointiprosessin kuluessa. Kattamisella todettiin olevan vaikutusta kompostissa tapahtuviin hajotusprosesseihin. Huovalla kattaminen vähensi kompostista lämpövaiheen jälkeen valumaveden mukana poistuvien ravinteiden määriä keskimäärin 5-7 %:iin kattamattoman kompostin valumista. Sadannan vaikutus kompostien valumavesimääriin vaihteli kompostointiprosessin eri vaiheissa. Kattamisen vaikutusta kompostiaumoista tapahtuviin ravinnevalumiin ei voitu selittää yksinomaan sadannalla. Merkittävin ravinnetappio kokeessa käytetyistä komposteista oli kaliumin hävikki. Olkikate pienensi liukoisen kaliumin hävikkiä noin kahteen kolmasosaan ja huopakate alle neljäsosaan kattamattoman kompostin hävikistä 130 vuorokauden kompostoinnin aikana. Huopakatteen avulla saavutettava lannan liukoisen kaliumin säästö oli yli 1 kg K lantatonnia kohti, millä todettiin olevan käytännön merkitystä maatilan ravinnetalouden kannalta.