Suomalaisen maidontuotannon tulevaisuus ja politiikkahaasteet vuoteen 2025 - asiantuntijanäkemyksiä maitosektorin kehityksestä

Abstract

Maidontuotannon toimintaympäristön muutoksiin on hyvä valmistautua ennalta ja pohtia toimintatapoja, joiden turvin toimia muuttuvassa toimintaympäristössä. Tulevaisuudessa yhteisen maatalouspolitiikan muutokset, kaupan vapautuminen, ilmastonmuutos ja eläintautitilanne tulevat muokkaamaan toimintaympäristöä. Mitä aiemmin olemme valmistautuneet näihin tuleviin haasteisiin, sitä paremmat mahdollisuudet maidontuotantosektorillamme on menestyä tulevaisuudessa. Jotta tulevaisuuden haasteisiin voitaisiin vastata paremmin, tässä tutkimuksessa kartoitettiin asiantuntijaperusteisella Delfoi-menetelmällä sitä, miten maidontuotanto tulevaisuudessa kehittyy, mitkä ovat maidontuotannon toimintaympäristön keskeisimpiä muutoksia ja mitä politiikkahaasteita ne tuovat mukanaan. Toimintaympäristön muutoksia ennakoitiin vuoteen 2025 saakka. Tällä aikavälillä on odotettavissa mm. maitokiintiöiden ja mahdollisesti myös vientitukien lakkauttaminen, Euroopan unionin maatalous­budjetin leikkauspaineet ja paineet kohti markkinalähtöisempää maataloustuotantoa. Asiantuntijoiden näkemyksiä kartoitettiin kahdella kyselykierroksella, internetpohjaisella kyselyllä sekä haastatteluilla. Ensimmäisellä kierroksella kysymykset jaettiin viiteen teema-alueeseen: 1) maidontuotannon rakenteeseen, 2) maatalouspolitiikan muutoksiin, 3) maidontuotantomarkkinoilla ja taloudessa tapahtuviin muutoksiin, 4) maidontuotannon teknologiaan, tuotantoprosesseihin ja osaamiseen sekä 5) yhteiskunnallisiin arvoihin ja kulutusmuutoksiin. Lisäksi asiantuntijat vastasivat väittämiin, avoimiin kysymyksiin ja aikasarja-arvioihin. Toisella kierroksella tarkennettiin ensimmäisellä kierroksella esille nousseita asioita, jotka perustuivat ensimmäisen kierroksen tärkeysarviointiin, toivottavan ja todennäköisen tulevaisuuskuvan eroon sekä vastausten suureen hajontaan. Asiantuntijat näkivät maatalouspolitiikan sekä markkinoiden ja talouden etenevän toivottavan ja todennäköisen muutoksen osalta eri suuntiin. Suurimpina epäkohtina esille nousivat mm. maatalouspolitiikan epävarmuus, työssä jaksaminen ja velkaantuminen. Teknologian, tuotantoprosessien ja osaamisen osalta kehityksen nähtiin kulkevan myönteiseen suuntaan. Tärkeimmiksi näiden 90 kysytyn muuttujan ja muutostekijän joukossa nousivat erityisesti kannattavuus, yksikkökustannukset, kotimaisen maitosektorin kilpailukyky sekä työssä jaksaminen. Maidontuotannon kannattavuuden ei nähty paranevan, vaikka maidon hinnan uskottiinkin nousevan. Vähiten tärkeinä muutostekijöinä asiantuntijat pitivät luomumaidontuotantoa sekä maidon tilatason jatkojalostusta. Asiantuntijanäkemysten mukaan lypsykarjatilamäärä vähenisi noin 5?000 tilaan vuonna 2025. Tilamäärän vähenemisestä huolimatta maidontuotanto ei laskisi radikaalisti keskituotoksen ja tilakoon kasvun myötä. Asiantuntijanäkemysten mukaan maidontuotanto näyttäisi säilyvän nykyisillä päätuotantoalueilla Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa. Alueiden välisiin tilamääriin nähtiin vaikuttavan mm. nykyisten investointimäärien, yrittäjähenkisyyden sekä tukierojen. Suomalaisen maidontuotannon menestystekijöistä esille nousivat laatu, puhtaus ja hyvä eläintautitilanne sekä ammattitaito ja perinne. Uhat kohdistuivat lähinnä markkinoihin ja tukiin. Markkinoiden osalta uhkana nähtiin kilpailun kiristyminen ja tuonnin lisääntyminen Baltian maista ja Puolasta sekä jo aiemmin suurista meijerituotteiden tuontimaista. Maitokiintiöiden lakkauttamisen nähtiin vaikuttavan tuonnin lisääntymiseen. Useasta vastauksesta nousi esille myös Venäjän markkinoiden potentiaalisuus, silti markkinoilla nähtiin myös suuri riskien mahdollisuus. Toimintaympäristön muutosten myötä politiikkahaasteet tulevat kohdistumaan etenkin tukiin ja tukipolitiikkaan, maitokiintiöihin sekä markkinoihin. Tukien osalta haasteina nähtiin tukien jatkuvuus sekä tuotannosta irrottaminen. Maitokiintiöiden osalta epävarmuus kohdistui kiintiöjärjestelmän lakkauttamiseen ja sen myötä kiintiöttömään tuotantoympäristöön sopeutumiseen. Toivottavan ja todennäköisen tulevaisuusnäkemysten suurten erojen vuoksi maatalouspolitiikan haasteina voidaan nähdä myös maatalouspolitiikan epävarmuuden vähentäminen ja työssä jaksaminen. Näistä useimpien haasteiden ratkaiseminen ei kuitenkaan ole helppoa, sillä taustalla vaikuttaa EU:n yhteinen maatalouspolitiikka, johon Suomella ei ole juurikaan mahdollisuuksia vaikuttaa.

Agricultural policy changes, trade liberalisation, climate change and animal diseases etc. will change the operational environment of Finnish agriculture in the future. We have to prepare ourselves for these changes and think of possible strategies on how to react to these changes. The earlier we act the better chances we have to improve and develop our milk sector to succeed in the future. In this research the Delphi method was used to study how does the milk sector develop, which are the key changes and the political challenges facing the milk sector in the future. The covered time perspective was until the year 2025. During this time period several changes are expected; for instance the abolition of milk quotas and possible abolition of export subsidies, decrease in the EU's agricultural budget and pressures towards more market oriented agricultural production. Experts' future images were studied in two-round internet survey and face-to-face interviews. The first round questionnaire addressed especially the following five themes: 1) the structural change in milk production, 2) the agricultural policy changes, 3) the changes in the milk market and in the national economy, 4) the changes in technology, production processes and know-how and, 5) the changes in consumption and in societal values. The preferable and probable futures were asked on Likert scale from 1 to 5. In the second round the first round questions were redefined: in the second round it was concentrated on the questions that were seen the most important, on the questions in where the difference between preferable and probable future views were highest and on the future views that had the largest deviation in responses. Experts' preferable and probable future images differed especially in the theme of markets and economy. The main sources of undesirable future development identified by the experts were for example ambivalence of agricultural policy, challenges related to welfare at work and indebtedness. Experts saw positive future development in the questions of production processes, technology and agricultural know-how. The profitability of the milk production, production cost per unit, competitiveness of the Finnish milk sector and the work coping were seen the most important of the asked 90 changes, trends and driving forces. The organic milk production and farm level processing of milk were seen of least importance respectively. According to the experts, the number of the milk farms will probably decrease to some 5 000 farms by the year 2025. Despite the decreasing number of the farms, the volume of milk production was seen to remain unchangeable. In the future, Northern Ostrobothnia and Northern Savonia were still considered to remain as the most important milk production areas. Experts named as the strengths of the Finnish milk sector the following: quality, purity, good animal health, expertise and tradition. Threats concerned mainly markets and subsidies. Competitiveness and increased import from the Baltic countries, Poland and from the major milk producing countries were seen as the biggest threat to the markets. The abolition of milk quotas was seen to increase the import. In several answers the Russian market was seen as potential, but also as a risk. Political challenges will mainly be focused on future subsidies, the abolition of milk quotas and other market changes, but also ambivalence of agricultural policy and welfare at work. However, solving these problems is not easy as the EU's common agricultural policy influences also Finland, and Finland has only limited possibilities to influence the common policies.