Suomalaisen maidontuotannon tulevaisuus ja politiikkahaasteet vuoteen 2025 - asiantuntijanäkemyksiä maitosektorin kehityksestä

Maidontuotannon toimintaympäristön muutoksiin on hyvä valmistautua ennalta ja pohtia toimintatapoja, joiden turvin toimia muuttuvassa toimintaympäristössä. Tulevaisuudessa yhteisen maatalouspolitiikan muutokset, kaupan vapautuminen, ilmastonmuutos ja eläintautitilanne tulevat muokkaamaan toimintaympäristöä. Mitä aiemmin olemme valmistautuneet näihin tuleviin haasteisiin, sitä paremmat mahdollisuudet maidontuotantosektorillamme on menestyä tulevaisuudessa. Jotta tulevaisuuden haasteisiin voitaisiin vastata paremmin, tässä tutkimuksessa kartoitettiin asiantuntijaperusteisella Delfoi-menetelmällä sitä, miten maidontuotanto tulevaisuudessa kehittyy, mitkä ovat maidontuotannon toimintaympäristön keskeisimpiä muutoksia ja mitä politiikkahaasteita ne tuovat mukanaan. Toimintaympäristön muutoksia ennakoitiin vuoteen 2025 saakka. Tällä aikavälillä on odotettavissa mm. maitokiintiöiden ja mahdollisesti myös vientitukien lakkauttaminen, Euroopan unionin maatalous­budjetin leikkauspaineet ja paineet kohti markkinalähtöisempää maataloustuotantoa. Asiantuntijoiden näkemyksiä kartoitettiin kahdella kyselykierroksella, internetpohjaisella kyselyllä sekä haastatteluilla. Ensimmäisellä kierroksella kysymykset jaettiin viiteen teema-alueeseen: 1) maidontuotannon rakenteeseen, 2) maatalouspolitiikan muutoksiin, 3) maidontuotantomarkkinoilla ja taloudessa tapahtuviin muutoksiin, 4) maidontuotannon teknologiaan, tuotantoprosesseihin ja osaamiseen sekä 5) yhteiskunnallisiin arvoihin ja kulutusmuutoksiin. Lisäksi asiantuntijat vastasivat väittämiin, avoimiin kysymyksiin ja aikasarja-arvioihin. Toisella kierroksella tarkennettiin ensimmäisellä kierroksella esille nousseita asioita, jotka perustuivat ensimmäisen kierroksen tärkeysarviointiin, toivottavan ja todennäköisen tulevaisuuskuvan eroon sekä vastausten suureen hajontaan. Asiantuntijat näkivät maatalouspolitiikan sekä markkinoiden ja talouden etenevän toivottavan ja todennäköisen muutoksen osalta eri suuntiin. Suurimpina epäkohtina esille nousivat mm. maatalouspolitiikan epävarmuus, työssä jaksaminen ja velkaantuminen. Teknologian, tuotantoprosessien ja osaamisen osalta kehityksen nähtiin kulkevan myönteiseen suuntaan. Tärkeimmiksi näiden 90 kysytyn muuttujan ja muutostekijän joukossa nousivat erityisesti kannattavuus, yksikkökustannukset, kotimaisen maitosektorin kilpailukyky sekä työssä jaksaminen. Maidontuotannon kannattavuuden ei nähty paranevan, vaikka maidon hinnan uskottiinkin nousevan. Vähiten tärkeinä muutostekijöinä asiantuntijat pitivät luomumaidontuotantoa sekä maidon tilatason jatkojalostusta. Asiantuntijanäkemysten mukaan lypsykarjatilamäärä vähenisi noin 5?000 tilaan vuonna 2025. Tilamäärän vähenemisestä huolimatta maidontuotanto ei laskisi radikaalisti keskituotoksen ja tilakoon kasvun myötä. Asiantuntijanäkemysten mukaan maidontuotanto näyttäisi säilyvän nykyisillä päätuotantoalueilla Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa. Alueiden välisiin tilamääriin nähtiin vaikuttavan mm. nykyisten investointimäärien, yrittäjähenkisyyden sekä tukierojen. Suomalaisen maidontuotannon menestystekijöistä esille nousivat laatu, puhtaus ja hyvä eläintautitilanne sekä ammattitaito ja perinne. Uhat kohdistuivat lähinnä markkinoihin ja tukiin. Markkinoiden osalta uhkana nähtiin kilpailun kiristyminen ja tuonnin lisääntyminen Baltian maista ja Puolasta sekä jo aiemmin suurista meijerituotteiden tuontimaista. Maitokiintiöiden lakkauttamisen nähtiin vaikuttavan tuonnin lisääntymiseen. Useasta vastauksesta nousi esille myös Venäjän markkinoiden potentiaalisuus, silti markkinoilla nähtiin myös suuri riskien mahdollisuus. Toimintaympäristön muutosten myötä politiikkahaasteet tulevat kohdistumaan etenkin tukiin ja tukipolitiikkaan, maitokiintiöihin sekä markkinoihin. Tukien osalta haasteina nähtiin tukien jatkuvuus sekä tuotannosta irrottaminen. Maitokiintiöiden osalta epävarmuus kohdistui kiintiöjärjestelmän lakkauttamiseen ja sen myötä kiintiöttömään tuotantoympäristöön sopeutumiseen. Toivottavan ja todennäköisen tulevaisuusnäkemysten suurten erojen vuoksi maatalouspolitiikan haasteina voidaan nähdä myös maatalouspolitiikan epävarmuuden vähentäminen ja työssä jaksaminen. Näistä useimpien haasteiden ratkaiseminen ei kuitenkaan ole helppoa, sillä taustalla vaikuttaa EU:n yhteinen maatalouspolitiikka, johon Suomella ei ole juurikaan mahdollisuuksia vaikuttaa.