Kettuhäkin virikkeellistäminen korottamalla häkin katto varjotalon kattopeltiin: Vaikutukset hyvinvointiin ja tuotantoon kasvatuskaudella.
Korhonen, Hannu. T. (2008)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu Jukuriin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin/julkaisuun.
Korhonen, Hannu. T.
Sivut
1-14
2008
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten häkin katon korottaminen varjotalon kattopeltiin vaikuttaa tarhatun siniketun hyvinvointiin ja tuotantoon kasvatuskaudella. Kokeessa oli kolme koeryhmää: 1)vertailu, ketut normaalissa häkissä (110 cm pituus x 110 cm leveys x 70 cm korkeus) korkeakatto; häkin katto korotettu varjotalon peltikattoon (110 x 110 x 140cm), ja 3) leveä häkki; häkkiä levennetty tolpanvälin mittaiseksi (110 x 235 x 70 cm). Painonkehitys oli kaikin ryhmissä normaali. Nahkontapainot olivat korkeassa ja leveässä häkissä noin 0.3 kg suuremmat kuin normaalihäkissä. Kaikkia koeryhmiä ruokittiin samoilla annoksilla. Eläinten ruokahalu oli hyvä ja ne söivät pääsääntöisesti annetut annokset. Kiinniottoaika mitattiin ensimmäisen kerran syyskuun 3.pv. Normaalihäkissä kiinniottoaika oli keskimäärin 3 sekuntia nopeampi kuin korkeassa häkissä. Kiinniotto leveästä häkistä oli kaikkein hitainta tässä vaiheessa. Kiinniottoaika lisääntyi kaikissa ryhmissä kettujen kasvaessa. Nahkonta-aikaan kiinniottoaika oli lyhin normaalihäkissä ja pisin korkeassa häkissä. Ketut olivat kiinniotettaessa yleensä rauhallisia ja luottavaisia. Syys- ja lokakuun kiinniotossa luottavaisimpia olivat normaali- ja korotettuhäkkiryhmän ketut. Marraskuussa kaikki ketut olivat luottavaisia. Eläimet pysyivät terveinä koko kokeen ajan. Pieni verenkuva osoitti eläinten yleisen terveydentilan olevan hyvä kaikissa koeryhmissä. Sekä oikea että vasen lisämunuainen olivat keveimmät ketuilla korkeahäkkiryhmässä. Painavimmat lisämunuaiset olivat leveän häkin ketuilla. Kettuhäkin katon korottaminen varjotalon kattoon onnistui vaivatta. Häkin oviaukko (luukku) jouduttiin sijoittamaan sivulle kun se perinteisesti on ollut osin häkin katolla. Tämä ei kuitenkaan ollut kovin suuri ongelma. Kun ketut olivat isoja, niin luukkua joutui toinen pitämään auki kettua kiinniotettaessa. Luukun osalta korkeahäkki vaatii siis vielä hieman lisäkehittelyä. Kiinniotto häkistä ei sinällään ollut ongelma. Suurempi kiinniottoaika pieneen häkkiin verrattuna johtui luukusta. Korkeahäkki mahdollistaa sen, että kettu pystyy istumaan hyvin hyllyllä. Häkin katto ei myöskään kuluta ketun selkäkarvoitusta. Korkea häkki mahdollistaa toisen hyllyn lisäämisen häkkiin. Leveässä häkissä luukku oli molemmissa päissä. Kiinniotto oli hankalaa. Jos luukku olisi ollut leveän häkin keskellä, niin kiinniotto luultavasti olisi ollut helpompaa. Eläimet kasvoivat koeryhmissä hyvin, pysyivät terveinä ja tuottivat hyvän nahan joten korkeahäkki sopii hyvin kettutuotantoon. Korkea häkki oli ketun kannalta myös vähiten "stressiä" aiheuttava ratkaisu. Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että sinikettuja voidaan kasvattaa häkeissä, joiden katto on korotettu lähelle varjotalon kattoa. Tästä ei aiheudu mitään erityistä tuotannollista ongelmaa. Lisäala mahdollistaa tarvittaessa uusien tarhateknisten ideoiden (esim. lisähylly) kehittämisen.
Collections
- Julkaisut [87065]