Determinants of farmer retirement and farm succession in Finland
Väre, Minna (2007)
Väre, Minna
Julkaisusarja
Agrifood Research ReportsMaa- ja elintarviketalous
Numero
93
Sivut
123 s
MTT
2007
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-487-081-8
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-487-081-8
Tiivistelmä
Suomalaisen maatalouden rakenne on muuttunut nopeasti viimeisen vuosikymmenen aikana. Maatilojen lukumäärä on vähentynyt ja keskikoko kasvanut; myös tehtyjen sukupolvenvaihdosten määrä on vähentynyt. Tähän kehitykseen ovat osaltaan vaikuttaneet viljelijöiden luopumistukijärjes telmät. Erilaisten politiikkatoimenpiteiden sekä taloudellisten kannustimien ja rajoitteiden on havaittu vaikuttavan viljelijöiden luopumiskäyttäytymiseen eri maissa. Suomessa on ollut vuodesta 1974 lähtien käytössä erilaisia viljelijöiden luopumistukijärjestelmiä, ja viimeisen kymmenen vuoden aikana niitä on toteutettu Euroopan Unionin vastaavan järjestelmän puitteissa. Luopumiseläke on viljelijäkohtainen ja sen suuruus riippuu maksetuista eläkevakuutusmaksuista Maatalouden rakennekehityksen ennustamiseksi viljelijöiltä on alettu toistuvasti kysellä heidän sukupolvenvaihdossuunnitelmiaan. Aikaisempien tutkimusten perusteella näiden suunnitelmien on kuitenkin havaittu muuttuvan ajan myötä. Tässä tutkimuksessa selvitetään, voidaanko viljelijäkyselyiden tuloksia hyödyntää tulevien sukupolvenvaihdosten määrien ennustamisessa. Kyselyssä selvitettiin, aiottiinko tilalla tehdä sukupolvenvaihdos seuraavan viiden vuoden aikana. Sukupolvenvaihdosaikomusten ja toteutuneiden sukupolvenvaihdosten tarkastelu perustui rekursiivisen probit-analyysin, joka huomioi sekä päätösmuuttujien sensuroinnin että mahdollisen korrelaation. Tulosten perusteella viljelijöiden sukupolvenvaihdossuunnitelmia koskevien kyselyvastausten perusteella ei voida ennustaa toteutuneita sukupolvenvaihdoksia. Siten viljelijöiden luopumispäätöksiä tulisi tarkastella toteutuneen käyttäytymisen eikä tulevaisuu densuunnitelmien perusteella. Koska viljelijöiden luopumispäätökset vaikuttavat ratkaisevasti maatalouden rakennekehitykseen, on tärkeää selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat viljelijöiden sukupolvenvaihdoksiin ja tilanpidon lopettamiseen sekä miten tilan ulkopuoliset tulot ja tulonmenetykset vaikuttavat näihin päätöksiin. Viljelijöiden havaittuja luopumisvalintoja analysoitiin probit -mallin avulla. Tulosten perusteella tärkeimmät viljelijän luopumispäätökseen vaikuttavat tekijät ovat: viljelijän ja puolison ikä, mahdollisten jatkajien ikä ja lukumäärä, tilakoko, tilan sijainti ja tuotantosuunta sekä mahdollinen tulonmenetys eläkkeelle jäätäessä. Puolison eläkepäätösten on havaittu aikaisemmissa tutkimuksissa merkittävästi vaikuttavan henkilöiden eläkepäätöksiin. Tässä tutkimuksessa puolison eläkevalintojen sekä taloudellisten kannustimien vaikutusta viljelijäpariskunnan eläkepäätösten ajoitukseen tarkastellaan duraatio -mallin avulla. Tulosten perusteella odotettavissa olevan eläkkeen määrä aikaistaa erityisesti sukupolvenvaihdoksia. Tiloilla, joilla on kaksi yrittäjää, luopumiseläke valitaan todennäköisemmin kuin tiloilla, joilla on vain yksi yrittäjä. Puolison olemassaolon havaittiin kuitenkin siirtävän eläkkeelle jäämistä myöhemmäksi. Viljelijäpariskuntien havaittiin hakeutuvan erityisesti luopumiseläkkeelle samaan aikaan, mutta puolison jääminen muulle eläkkeelle ei vaikuttanut viljelijöiden luopumispäätöksiin. Maatalouden rakenteen muuttumisen lisäksi myös viljelijöiden tilan ulkopuoliset tulot ja niiden osuus tilan kokonaistuloista on kasvanut viime vuosina. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan tilan ulkopuolisten tulojen sekä muiden taloudellisten tekijöiden vaikutusta viljelijöiden luopumispäätöksiin. Analyysissa tuntemattomat parametrit estimoitiin probit -mallin ja suurimman todennäköisyyden menetelmään perustuvan simuloinnin avulla ottaen huomioon viljelijäkohtaiset tekijät sekä virhetermien korrelaatio. Tulosten perusteella viljelijän tilan ulkopuoliset tulot vaikuttavat merkittävästi päätökseen jäädä eläkkeelle ja luopua tilanpidosta. Tilan ulkopuoliset tulot vaikuttavat maatalouden rakenteen muutokseen kuitenkin vain lyhyellä aikavälillä sillä ne eivät vaikuta merkittävästi sukupolvenvaihdosten ajoitukseen.