Tuotantoa kehittävien maitotilojen talous - Suomen IFCN-maitotilatarkastelu vuosille 2005-2014

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää odotettavissa olevien EU:n maatalouspolitiikka- ja tukimuutosten sekä kansallisten tukimuutosten vaikutusta maitotilojen talouteen ja arvioida tilojen sopeutumistarvetta. Tutkimuksessa tarkasteltiin tuotannon laajentamista sopeutumiskeinona ja sen vaikutusta maitotilojen talouteen huomioiden myös tuotosten ja hintojen vaihtelusta aiheutuva riski. Aineistona käytettiin kahta eteläsuomalaista 20 ja 40 lehmän IFCN-maitotilatyyppiä (International Farm Comparison Network), joiden tulosta simuloitiin vuosille 2006-2014 vuoden 2005 ollessa toteutunut vuosi. Simuloinnit ja tilojen taloudellisten tunnuslukujen laskenta tehtiin IFCN-verkostossa kehitetyllä TIPI-CAL-mallilla (Technology Impact and Policy Impact Calculations). Riskisimuloinnissa käytettiin Simetar-ohjelmistoa. Tilojen taloudelliset tunnusluvut heikkenevät tuotantoa ennallaan jatkettaessa selvästi vuo-teen 2014 mennessä maidon hinnan ja tukien alentuessa sekä panoshintojen noustessa. Tämän vuoksi tiloille muodostettiin strategiavaihtoehtoina tuotantoa ennallaan jatkavien perusmallien lisäksi edulliset laajennusmallit, joissa tilojen eläinmäärää lisättiin neljällä tavoitteena ylläpitää maatalouden tulotasoa. 40 lehmän tilalle laadittiin myös laajennusvaihtoehdot, joissa tilalle rakennettiin 120 lehmän pihattonavetta. 20 ja 40 lehmän tiloilla saavutettiin edullisilla neljän lehmän lisäyksillä (24 ja 44) tuotannon ennallaan jatkamista parempi taloudellinen tulos, vaikka myös tällöin taloudellinen tulos heikkeni ajan myötä. Kannattavuus oli heikko, sillä lypsykarjatalouteen sitoutuneelle pääomalle saatu tuotto oli jo vuonna 2005 keskimäärin negatiivinen. Uuden 120 lehmän navetan rakentaminen paransi tuotannon kannattavuutta, mutta tässäkään vaihtoehdossa tuotanto ei osoittautunut kannattavaksi merkittävistä investointituista huolimatta. Tarkastelluista laajennusvaihtoehdoista parhaan tuloksen tuotti tilan peltoviljelyn ulkoistaminen ja keskittyminen kotieläinten hoitoon, mutta lähes yhtä hyvä tulos saavutettiin, kun myös pääosa peltoviljelytöistä tehtiin tilan omana työnä. Merkittävissä tuotannon laajennuksissa riskit ovat suuret hintariskien ja tukiepävarmuuden vuoksi. Myös suurten tilojen panos-tuotossuhteisiin liittyy merkittävää epävarmuutta, koska tutkimustietoa uusista teknisistä ratkaisuista on niukalti käytettävissä. Siten riskin ja epävarmuuden tarkastelu on erityisen tärkeää suurten investointihankkeiden yhteydessä. Tässä voidaan hyödyntää stokastista simulointia, eri skenaarioita sekä keskeisten muuttujien herkkyystarkastelua.

The aim of the study was to clarify the effects of changes in agricultural policy (subsidies, prices) on the economy of Finnish dairy farms. The study examines the adjustment needs of farms and the enlargement of production activities as a way to adapt to these changes. The risk and uncertainty related to prices and input output relations were also taken into account by different scenarios and stochastic simulations. In this study, a baseline projection was provided for typical 20- and 40-cow IFCN (International Farm Comparison Network) farms located in Southern Finland. In addition, a conservative enlargement of four cows was provided for both farm types. The strategy of a considerable enlargement was provided only for the 40 cow farm. In this case the investment in a new cow shed tripled the number of cows. The farm simulations were based on the stochastic TIPI-CAL-model (Technology Impact and Policy Impact Calculations) developed by the IFCN partners in FAL, Braunschweig. The simulation period covered years 2005-2014, 2005 being the base year. The model provides information about the economic success of farms taking into account the expected policy changes. It also accommodates production and price risks. The family farm income diminishes during the simulation period mainly due to increasing input prices and unfavourable policy changes including lower milk prices and subsidies. The family farm income and the return on investment and labour were slightly higher for conservative four cow enlargements than for baseline projections. However, the return on investment remained low in all these options. The considerable enlargement improved profitability but the production remained unprofitable in spite of marked investment subsidies. The best option was the considerable enlargement with outsourcing of field operations and with concentrating on animal husbandry. The enlarged production largely based on own labour input also in field operations yielded almost equal economic result. Marked investments with respect to turn over are risky because of price risks and uncertainties related to subsidies. Due to the lack of reliable studies even technical input output relations on large farms are not well known. This highlights the need for risk assessments. The variation of economic results of farms can be illustrated by the stochastic simulation, different scenarios and the sensitivity analysis.