Ohrarehu ja ohravalkuaisrehu lihanautojen ruokinnassa

Abstract

Elintarvikkeita valmistettaessa syntyy monia sivutuotteita, jotka soveltuvat käytettäväksi märehtijöiden ruokinnassa. Tällaisia ovat esimerkiksi mäski ja rankki alkoholi- ja virvoitusjuomateollisuuden sivutuotteina, erilaiset maitohuuhteet ja maitotuotteiden jalostuksessa syntyvät liemet meijeriteollisuuden sivutuotteina sekä perunanjalostusteollisuudessa syntyvät sivutuotteet. Elintarviketeollisuus ja kotieläintalous muodostavatkin kokonaisuuden, jossa osapuolet täydentävät hyvin toisiaan. Ilman kotieläintuotantoa monilla elintarviketeollisuuden sivutuotteilla ei olisi taloudellista käyttöä. Kierrättämällä sivutuotteita kotieläinten kautta voidaan elintarviketeollisuudelle tuottaa raaka-ainetta kohtuuhintaisilla rehuilla ja samalla pienentää sivutuotteiden aiheuttamia jätehuoltokustannuksia, jotka nostavat elintarvikkeiden hintaa. MTT/Pohjois-Pohjanmaan tutkimusaseman koordinoimassa "Elintarviketeollisuuden sivutuotteiden hyödyntäminen naudanlihantuotannossa" -hankkeessa tutkittiin erilaisten teollisuuden sivutuotteiden käyttömahdollisuuksia naudanlihantuotannossa. Tässä raportoidun osakokonaisuuden tarkoituksena oli määrittää alkoholiteollisuuden sivutuotteena syntyvien ohrarehun ja ohravalkuaisrehun tuotantovaikutus kasvavien lihanautojen ruokinnassa. Ruokintakokeella tutkittiin ohrarehun (energiarehu) ja ohravalkuaisrehun (valkuaisrehu) vaikutuksia rehun syöntiin, sonnien kasvuun sekä teurastuloksiin. Ohrarehun käyttö väkirehussa lisäsi sonnien seosrehun syöntiä. Lisääntynyt rehun syönti ei kuitenkaan lisännyt ravintoaineiden saantia merkitsevästi eikä siten vaikuttanut kasvutuloksiin. Tämä johtuu siitä, että ohrarehun sulavuus ja energia-arvo ovat ohraa hieman heikompia. Ohrarehulla on mahdollista korvata ainakin puolet kasvavan lihanaudan väkirehuannoksesta ilman, että se vaikuttaisi negatiivisesti tuotokseen. Naudanlihantuottajan kannalta ohrarehun käyttö ruokinnassa muodostuu taloudellisesti järkeväksi, jos sen hinta suhteessa tuotantovaikutukseen on edullisempi kuin muiden käytettävissä olevien väkirehujen. Tärkkelyspitoisen väkirehun osittainen korvaaminen kuitupitoisella ohrarehulla on erityisen perusteltua suurilla väkirehumäärillä ruokittaessa, koska kuitupitoinen väkirehu fermentoituu pötsissä viljan tärkkelystä hitaammin. Tämä puolestaan vähentää korkeisiin väkirehumääriin liittyviä ruokinnallisia riskejä. Rypsin korvaaminen ohravalkuaisrehulla ei vaikuttanut tilastollisesti merkitsevästi lihanautojen rehun syöntiin tai kasvutuloksiin. Ohravalkuaisrehudieetillä raakavalkuaisen sulavuus oli kuitenkin heikompi kuin rypsiä sisältäneellä ruokinnalla. Ohravalkuaisrehua saaneet sonnit rasvoittuivat voimakkaammin kuin rypsillä ruokitut eläimet, mikä heikensi ohravalkuaisrehulla ruokittujen sonnien taloudellista tulosta.