Maaseudun uusiutuvien energiamuotojen kartoitus
Nyholm, Anna-Mari; Risku-Norja, Helmi; Kapuinen, Petri (2005)
Nyholm, Anna-Mari
Risku-Norja, Helmi
Kapuinen, Petri
Julkaisusarja
MTT:n selvityksiä
Numero
89
Sivut
35 s
MTT MTT MTT
2005
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:951-729-950-8
http://urn.fi/URN:ISBN:951-729-950-8
Tiivistelmä
Energiankulutus on jatkuvasti kasvanut EU-maissa, ja fossiiliseen energiaan perustuva tuotanto ja kulutus ovat ristiriidassa kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa. Riittävyys- ja ympäristöongelmien ohella energiapolitiikan keskiöön on nousemassa energian saatavuuden turvaaminen. Tämä on entisestään lisännyt kiinnostusta uusiutuvaan energiaan. EU onkin asettanut tavoitteeksi lisätä energiansaannin huoltovarmuutta ja kaksinkertaistaa uusiutuvan energian osuus energian kokonaiskulutuksesta vuoteen 2010 mennessä. Keinoina tavoitteiden toteutumiseksi mainitaan energiatehokkuuden kohentaminen, uusiutuvien energianlähteiden käytön lisääminen ja energiansaannin monipuolistaminen. Tässä esitutkimuksessa kartoitetaan maaseudun uusiutuvan energian käytön ja tuotannon tutkimuksen nykytilaa Suomessa, pyritään etsimään keinoja uusiutuvan energian käytön edistämiseksi ja paikantamaan kohteita, joissa on suurin potentiaali korvata fossiilista energiaa uusiutuvalla energialla. Lisäksi selvitetään, minkälaista tietoa maatalouden energiankulutuksesta on saatavilla ja miten olemassa olevaa tietoa tulisi täydentää, jotta kestävän energiankäytön toteutumista voitaisiin seurata OECD:n ehdottamien maatalouden energiaindikaattorien pohjalta. OECD:llä on tällä hetkellä käytössä kaksi indikaattoria: maatalouden kokonaisenergiankulutus (Total agricultural energy input) ja energiankäytön tehokkuus maataloustuotannossa (Energy efficiency of agricultural production), joka kuvaa maatalouden bruttoarvonlisäyksen (Gross Value Added; GVA) suhdetta maatalouden suoraan energiankulutukseen. Lähtötiedot näiden jo käytössä olevien indikaattorien laskentaan ovat pääosin saatavilla, ja energiankulutuksen sekä energiatehokkuuden kehitys Suomessa esitetään niiden valossa 1990- luvun puolivälistä lähtien. Lisäksi OECD:ssä on kehitteillä indikaattori kuvaamaan uusiutuvan energian tuotantoa. Tätäkin indikaattoria varten on Suomessa saatavilla tietoa, mutta indikaattori vaatii vielä laskennallista kehittämistä. Kansallisia eritystarpeita varten ehdotetaan vielä kahta indikaattoria: uusiutuvan energian käyttö maataloudessa (Renewable energy use by agriculture) ja maataloustuotannon kasvihuonekaasupäästöt suhteessa tuotannon volyymiin (Gross greenhouse gas emission intensity of agricultural production). Uusiutuvan energian käyttöä maataloudessa ei juurikaan ole tilastoitu, joten indikaattori vaatii tiedonkeruun järjestämistä. Perustiedot kasvihuonekaasupäästöjen määrästä suhteessa tuotantoon ovat sen sijaan olemassa, mutta laskennallista kehittämistä tarvitaan. Indikaattorien normatiivisen käytön lisäksi pitäisi pystyä pureutumaan taustalla oleviin syihin. Kehitystrendien tulkinta vaatii pitkiä aikasarjoja ja ymmärrystä ilmiöiden keskinäisistä syy-seuraussuhteista. Esitutkimuksen tuloksia tulee tältä osin täydentää.
Collections
- MTT:n selvityksiä [176]