Rahoitustukea saaneiden tilojen talous, suunnitelmien toteutuminen ja tulevaisuuden suunnitelmat

Abstract

Laajentaneille kotieläintiloille laadittujen taloussuunnitelmien toteutumista tutkittiin kan-nattavuuden, maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden näkökulmasta. Tutkimustulokset osoittivat, että lypsykarja- ja sikatilojen toteutunut kannattavuus oli huomattavasti suunniteltua heikompi investoinnin toteuttamisen jälkeisenä vuotena. Suurimmat syyt tähän olivat sopeutumiskustannukset ja tuotantokapasiteetin vajaakäyttö, joita taloussuunnitelmissa ei ollut huomioitu riittävästi. Lypsykarja- ja sikatilojen kannattavuuskerroin kohosi kuitenkin arvioidun tason tuntumaan vuonna 2000. Broileritilojen kannattavuus kohosi heti ensimmäisenä investoinnin jälkeisenä vuonna suunniteltua suuremmaksi ja pysytteli huomattavasti arvioitua korkeammalla tasolla tutkimuskauden loppuun saakka. Tosin eläin- ja velkamääristä päätellen broileritiloilla investoinnit oli toteutettu huomattavasti suunniteltua suurempina. Laajentaneiden sikatilojen suurten investointien vaikutuksia tilojen talouteen tarkasteltiin vuosina 1997-2000. Tutkimusaineistona käytettiin rahoitustuen seuranta-aineistoa, joka koostuu eniten rahoitustukea investointiin saaneista koko Suomen tiloista. Tutkimusajanjakson alussa lihasikatilat kannattivat selvästi parhaiten ja porsastuotantotilat heikoiten, mutta tuotantolinjojen väliset kannattavuuserot tasoittuivat tutkimusajanjaksolla. Tutkimustilojen kannattavuus oli keskimäärin vuosien 1997 ja 2000 tasoa selvästi heikompi kato-vuosina 1998 ja 1999. Maksuvalmius ja vakavaraisuus kehittyivät tutkimustiloilla kannattavuuskehitystä myötäillen. Käynnistystukea saaneiden viljelijöiden tilojen kannattavuutta on tarkasteltu vuosina 1996-1999 tilanpidon aloittaneiden lypsykarja- ja kasvinviljelytilojen tilanpidon aloitusvaiheessa sekä selvitetty viljelijöiden tilanpidolle asettamien tavoitteiden toteutumista ja jatko-suunnitelmia. Käynnistystukea saaneilla tiloilla kannattavuus oli eteläisemmillä tukialueilla parempi kuin pohjoisen tuen C-alueilla, jossa oman pääoman tuottoprosentti jäi peräti negatiiviseksi. Tukialueittain tarkasteltuna tutkimustiloilla keskimäärin ei ylletty laskennalliseen kannattavuuskerrointavoitteeseen 1,0. Kannattavuus jäi heikoimmassa tilaneljänneksessä erittäin alhaiseksi, mutta parhaassa tilaneljänneksessä yllettiin lypsykarjatiloilla suhdelukuun 1,6 ja kasvinviljelytiloilla yli kahden. Kuitenkin tilanpidon aloittaneista lähes 80 % koki alenevan kannattavuuden merkittävänä ongelmana maatalousyrittämisen kannalta.

Realisation of financial plans was concerned of livestock farms in Pirkanmaa which have expanded their production by means of financial aid and which were included in the monitoring of financial aid in 1997 2000. The economic results according to the financial plan were compared with the realised results calculated from the monitoring data on financial aid. The results show that the realised profitability of dairy and pig farms was clearly weaker than envisaged in the plans in the year following the investment, but the profitability coefficient rose close to the estimated level in 2000. On broiler farms the profitability was higher than planned in the first year after the investment, and it stayed well above the estimated level all through the period concerned. The impacts of the rapid increase of pig farms on their economic situation in 1997 2000 was studied by means of the data consist of the monitoring data on financial aid, including the Finnish farms which received the highest amounts of aid for their investments. In the first years the profitability was clearly the highest on fattening pig farms and the weakest in piglet production, but the differences between the sectors decreased towards the end of the period. The profitability was clearly weaker in 1998 and 1999, when there were serious crop damages in Finland. The development of liquidity and solvency followed the development of profitability. The profitability and future plans of farms which received start-up aid was concerned of dairy and crop farms started in 1996 1999 in the first year of operation. On farms which had received start-up aid the profitability was higher in the southern support areas than in C areas in the north, where the percentage indicating the return on own capital was even negative. When examined according to the support areas, the farms included in the study on average did not reach the calculated profitability objective indicated by 1.0. In the weakest quarter of farms the profitability very weak indeed, but in the best quarter the dairy farms reached the ratio1.6 and on crop farms the ratio was more than 2. However, almost 80 % of the farmers felt that the profitability of their farm was highly problematic or quite problematic in terms of farm entrepreneurship.