Numeerinen Suomen maannostietokanta mittakaavassa 1:250 000 pilottihanke

Abstract

Eurooppalaisen maankäyttö- ja ympäristöpolitiikan luomista on vaikeuttanut digitaalisen spatiaalisen maaperätiedon puute. Suomessakin maaperää koskevaa tietoa (dataa) on paljon tarjolla, mutta se on hajallaan eri lähteissä, eikä sen pohjalta voi useinkaan tehdä valtakunnallisia yleistyksiä. Yksivuotisessa hankkeessa tutkittiin Tammelan ja Sotkamon koealueilla mahdollisuutta tuottaa kansainvälisen termistön mukainen Euroopan maaperätoimiston ohjeeseen perustuva maaperätietokanta ja maannoskartta yhdistämällä pääasiassa olemassa olevia tietovarantoja GIS-tekniikkaa käyttäen. Pohjana käytettiin geologista maaperäkarttaa, jonka kuviot edustavat metrin syvyydessä olevaa maalajia. Keskeinen tutkimuskohde oli aerogeofysiikan matalalentoaineistoista tehtyjen tulkintojen käyttökelpoisuus pintamaan maalajin ja maalajirajojen määrittämisessä. Aerogeofysiikan tulosten avulla todettiin voitavan rajata esimerkiksi liejuiset alueet ja erottaa ohutturpeiset alueet ja syvät suot toisistaan. Suomalaisen luokittelun mukaisille maalajikuvioille johdetiin maannosnimet FAO:n/Unescon järjestelmän ja uuden WRB-järjestelmän (World Reference Base for Soil Resources) mukaan. Tässä raportissa esitetään maannoskartan ja -tietokannan keskeiset käsitteet, menetelmät ja tuotantovaiheet. Prosessi etenee siten, että pohjamaalajiaineistoon yhdistetään vaiheittain tiedot pintamaalajista ja määritetään kansainvälisen luokituksen mukainen maannos automaattisesti projektissa kehitettyä DefineSoilType VBA-makroa käytäen. Alle 6,25 ha kuviot poistetaan yhdistämällä ne viereisiin kuvioihin. Maannostietokannan ydin on spatiaalinen relaatiotietokanta, johon tallennetaan sekä geometria- että ominaisuustiedot. Geometriatiedon hallinnassa käytetään ESRIn ArcSDE-paikkatietomoottoria yhdessä Oracle8i - tietokantaohjelmiston kanssa. Tietokannan karttaliittymä voidaan tuotantovaiheessa toteuttaa ESRIn ArcInfo Desktop -työkaluilla ja mahdollinen käyttäjäsovellus selainpohjaisena ESRIn ArcIMS-ohjelmistolla.

Lack of spatial soil data in digital form is a primary obstacle in establishing European policies on land use and environmental protection. Abundant data on soil haracteristics exist in Finland but are scattered among various sources, making it difficult for authorities to make country-wide presentations and predictions. The objective of this one-year pilot project was to study the feasibility of creating a georeferenced soil map and database according to the instructions of the European Soil Bureau using data from existing databases. The basis of the work was a geological map of quaternary deposits, which describes the soil at a depth of 1 metre. A primary research topic was to test whether the type of topsoil can be derived and soil polygons delineated from the results of aerial geophysics. The tests showed that geophysics can be used for identification of muddy soils and other wet areas and areas with a shallow peat layer on top can be distinguished from deep peat soils. Soil names according to the FAO/Unesco system and the World Reference Base for Soil Resources (WRB) were derived from the soil names of the Finnish system and geophysical data. This report presents the basic concepts and terminology of the soil map and database and describes the way they were produced. The process starts with combining the different data layers of the topsoil one by one with the data of the subsoil (database of the quaternary deposits). The soil names according to the FAO and WRB systems are derived automatically using the VBA macro developed within the project. With another VBA macro, polygons smaller than 6.25 ha are merged with adjacent larger polygons. The soil database consists of a spatial relational database where both the geometric data and attribute data are stored. Geometric data are managed using ESRI s ArcSDE software together with the Oracle8i relational database programme. The interface to the database will be built later with use of ESRI s ArcInfo Desktop tools and the possible web-based end-user application can be constructed with ESRI s ArcIMS software.