Luke
 

Alueellisten tekijöiden merkitys maaseudun yrityskeskittymien syntymiseen - esimerkkinä sikatalouden ja kutoma-alan yrityskeskittymät

mtts45.pdf
605.16 KB

URI

Tiivistelmä

Yrityskeskittymillä on erityisen tärkeä merkitys maaseutualueille, sillä keskittymissä maaseudun yritykset voivat saavuttaa kilpailuetuja esimerkiksi yhteistyön avulla. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueellisten tekijöiden vaikutusta maaseudun yrityskeskittymien syntymiseen. Tavoitteena oli selvittää, millaisia vetovoimatekijöitä yrityskeskittymäalueilla on ja miten ne vaikuttavat yritystoiminnan aloittamiseen sekä millaisia etuja ja haittoja sijainnista yrityskeskittymäalueella on yrityksille ja maatiloille. Tutkimusmenetelmänä oli tapaustutkimus. Tutkimuskohteeksi valittiin kaksi maaseudulla sijaitsevaa yrityskeskittymää: kutoma-alan yrityskeskittymä Etelä-Pohjanmaalta Härmänmaan ja Järviseudun alueelta, sekä sikatalouden keskittymä Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueelta. Lisäksi mukana oli vertailuryhmät alueilta, joilla oli vähän kutoma-alan yrityksiä tai sikatiloja. Tutkimusaineisto hankittiin haastattelemalla 15 kutoma-alan yrittäjää keskittymäalueelta ja 5 vertailuryhmästä, sekä 6 sikatalousyrittäjää keskittymäalueelta ja 8 vertailualueelta. Kutoma-alan yrityskeskittymän vaikutus korostui keskittymäryhmässä yrittäjäksi ryhtymisen taustalla, joko alalla työskentelyn tai perheen yritystoiminnan kautta. Sikatalouden keskittymäalueella sikatalouteen siirtymisen taustalla korostuivat tilakohtaiset ja yrittäjän henkilökohtaiset tekijät, joilla oli suurempi merkitys tuotantosuunnan valintaan kuin sika-talouden keskittymällä. Yrityskeskittymässä sijainnin vetovoimatekijöitä kutoma-alan keskittymässä olivat osaamisen ja tietotaidon keskittyminen alueelle, panostekijöiden saatavuus, yhteistyömahdollisuudet, keskittymän merkitys paikallisena markkina-alueena erityisesti palvelevalle yritystoiminnalle, tuotekehitysosaaminen sekä kilpailun kannustava vaikutus tuotekehitykseen. Sikatalouden keskittymässä vetovoimatekijöitä olivat uusien työmenetelmien sekä kone- ja kalusteratkaisujen nopea leviäminen, sidosryhmien asiantuntemus ja tiedon- ja kokemustenvaihdon sekä yhteistyön mahdollisuus muiden sikatilojen kanssa. Keskittymässä sijainnin edut liittyivät edellä mainittuihin vetovoimatekijöihin. Haittana kutoma-alan keskittymässä olivat tuoteideoiden ja mallien kopiointi, valmistusteknisen tiedon leviäminen sekä kilpailu. Sikatalouden keskittymän haittana olivat eläintautien leviämisen riski sekä kilpailu lisäpellosta ja lannanlevityssopimuksista. Molemmissa keskittymissä edut kuitenkin korostuivat. Kutoma-alan keskittymän osalta tuli esiin alueen perinteiden ja olemassa olevan osaamisen merkitys keskittymän syntymiseen ja yritysten perustamiseen. Alueen vahvuuksiin pohjautuvien yrityskeskittymien muodostumista ja kehittymistä maaseutualueille tulisi tukea, sillä keskittymät tarjoavat etuja niissä toimiville yrityksille ja luovat mahdollisuuksia uusien yritysten perustamiselle.

ISBN

951-729-795-5

OKM-julkaisutyyppi

D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti taikka -selvitys

Julkaisusarja

MTT:n selvityksiä

Volyymi

Numero

45

Sivut

92s., 8 liitettä

ISSN

1458-509X

DOI