Alueellisten tekijöiden merkitys maaseudun yrityskeskittymien syntymiseen - esimerkkinä sikatalouden ja kutoma-alan yrityskeskittymät

Abstract

Yrityskeskittymillä on erityisen tärkeä merkitys maaseutualueille, sillä keskittymissä maaseudun yritykset voivat saavuttaa kilpailuetuja esimerkiksi yhteistyön avulla. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueellisten tekijöiden vaikutusta maaseudun yrityskeskittymien syntymiseen. Tavoitteena oli selvittää, millaisia vetovoimatekijöitä yrityskeskittymäalueilla on ja miten ne vaikuttavat yritystoiminnan aloittamiseen sekä millaisia etuja ja haittoja sijainnista yrityskeskittymäalueella on yrityksille ja maatiloille. Tutkimusmenetelmänä oli tapaustutkimus. Tutkimuskohteeksi valittiin kaksi maaseudulla sijaitsevaa yrityskeskittymää: kutoma-alan yrityskeskittymä Etelä-Pohjanmaalta Härmänmaan ja Järviseudun alueelta, sekä sikatalouden keskittymä Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueelta. Lisäksi mukana oli vertailuryhmät alueilta, joilla oli vähän kutoma-alan yrityksiä tai sikatiloja. Tutkimusaineisto hankittiin haastattelemalla 15 kutoma-alan yrittäjää keskittymäalueelta ja 5 vertailuryhmästä, sekä 6 sikatalousyrittäjää keskittymäalueelta ja 8 vertailualueelta. Kutoma-alan yrityskeskittymän vaikutus korostui keskittymäryhmässä yrittäjäksi ryhtymisen taustalla, joko alalla työskentelyn tai perheen yritystoiminnan kautta. Sikatalouden keskittymäalueella sikatalouteen siirtymisen taustalla korostuivat tilakohtaiset ja yrittäjän henkilökohtaiset tekijät, joilla oli suurempi merkitys tuotantosuunnan valintaan kuin sika-talouden keskittymällä. Yrityskeskittymässä sijainnin vetovoimatekijöitä kutoma-alan keskittymässä olivat osaamisen ja tietotaidon keskittyminen alueelle, panostekijöiden saatavuus, yhteistyömahdollisuudet, keskittymän merkitys paikallisena markkina-alueena erityisesti palvelevalle yritystoiminnalle, tuotekehitysosaaminen sekä kilpailun kannustava vaikutus tuotekehitykseen. Sikatalouden keskittymässä vetovoimatekijöitä olivat uusien työmenetelmien sekä kone- ja kalusteratkaisujen nopea leviäminen, sidosryhmien asiantuntemus ja tiedon- ja kokemustenvaihdon sekä yhteistyön mahdollisuus muiden sikatilojen kanssa. Keskittymässä sijainnin edut liittyivät edellä mainittuihin vetovoimatekijöihin. Haittana kutoma-alan keskittymässä olivat tuoteideoiden ja mallien kopiointi, valmistusteknisen tiedon leviäminen sekä kilpailu. Sikatalouden keskittymän haittana olivat eläintautien leviämisen riski sekä kilpailu lisäpellosta ja lannanlevityssopimuksista. Molemmissa keskittymissä edut kuitenkin korostuivat. Kutoma-alan keskittymän osalta tuli esiin alueen perinteiden ja olemassa olevan osaamisen merkitys keskittymän syntymiseen ja yritysten perustamiseen. Alueen vahvuuksiin pohjautuvien yrityskeskittymien muodostumista ja kehittymistä maaseutualueille tulisi tukea, sillä keskittymät tarjoavat etuja niissä toimiville yrityksille ja luovat mahdollisuuksia uusien yritysten perustamiselle.

Enterprise clusters are especially important for rural areas, as rural enterprises in clusters may obtain competitive advantages, for example, by co-operation. The aim of this study was to examine the effect of regional factors in the generation of rural enterprise clusters. The object was to find out what kind of attractions cluster regions have, how they affect the starting up of businesses, and what kind of advantages and disadvantages the enterprises and farms have due to their location in the cluster. The research method was a case study. Its subjects were two enterprise clusters located in the countryside: a carpet industry cluster in southern Ostrobothnia, in the regions of Härmänmaa and Järviseutu, and a pig farming cluster in the regions of southwest Finland and Satakunta. In addition, control groups were included from regions which have few carpet enterprises or pig farms. The research data was acquired by interviewing 15 carpet entrepreneurs from the cluster area and five from the control group, and interviewing six pig farmers from the cluster and eight from the control area. The effect of the carpet enterprise cluster was pronounced in the cluster group as a background factor of becoming an entrepreneur, either because a person had worked in the industry or taken part in family business. In the pig farming cluster, on the other hand, farmspecific and personal factors were more important for becoming a pig farmer, as they had greater importance in choosing the line of production compared to the existence of a pig farming cluster. The attractions of location in carpet industry cluster were the concentration of knowledge and know-how in the region, availability of input factors, possibilities for co-operation, the significance of the cluster as a local market especially for service businesses, product development know-how, and the incentive effect of competition to product development. In the pig farming cluster, the attractions were the rapid distribution of new work methods and machine and equipment solutions, the know-how of interest groups, the possibility of exchanging knowledge and experiences, and co-operation with other pig farms. The advantages of location in cluster were associated to the above-mentioned attractions. The disadvantages of the carpet cluster were the copying of product ideas and designs, the distribution of fabrication-technique know-how, and competition. The disadvantages of the pig farming cluster were the risk of spreading animal diseases, and the competition in additional field and manure spreading contracts. However, the advantages were greater in both clusters. In the carpet cluster, the importance of regional traditions and existing know-how became evident in generating of the cluster and starting businesses. The generation and development of enterprise clusters in rural regions based on regional strengths should be supported, because clusters offer advantages to the enterprises located in them and create opportunities for starting new businesses.