Viljalajikkeiden taudinalttius virallisissa lajikekokeissa 1995-2002

Abstract

Virallisten lajikekokeiden tarkoituksena on kasvilajikkeiden viljelyarvon arviointi. Viljoilla lajikkeiden taudinkestävyyden merkitys viljelyarvon osana on koko ajan kasvanut. Tiedot lajikkeiden taudinkestävyydestä perustuvat useimpien tautien osalta virallisten lajikekokeiden kenttäkokeista 1995-2002 tehtyihin tautihavaintoihin. Seuraavien tautien esiintyminen on havainnoitu lajikekokeista: Syysrukiin härmä, rukiinruskearuoste, rengaslaikku ja lumihome; kevätrukiin härmä ja rukiinruskearuoste; ruisvehnän lehti- ja tähkälaikku, keltaruoste, rengaslaikku ja lumihome; syysvehnän härmä, lehti ja tähkälaikku, keltaruoste ja lumihome; kevätvehnän härmä, lehti- ja tähkälaikku, keltaruoste; ohran härmä, verkkolaikku, rengaslaikku sekä kauran lehtilaikku. Lajikekokeista taudit on arvosteltu asteikolla 0-100, jossa nolla merkitsee täysin tervettä kasvustoa ja 100 täysin taudin saastuttamaa tai kuollutta kasvustoa. Vehnän haisunoen ja kauranavonoen arkuus on tutkittu saastutuskokeilla. Haisunokitulokset ovat vuosilta 1991-2002 ja kauranavonokitulokset vuosilta 1994-1996 ja 1998-2002. Saastutuskokeista on laskettu terveiden ja infektoituneiden kasviyksiköiden määrät. Tautitulokset on analysoitu käyttäen lineaarisia sekamalleja. Tuloksena saadut lajikekohtaiset tautikeskiarvot ovat keskenään vertailukelpoisia lajikkeiden koejaksojen erilaisuudesta huolimatta. Tuloksissa ensimmäisenä on esitetty mittarilajikkeet, sitten muut lajikkeet taudinkestävyyden mukaisessa järjestyksessä.

The purpose of the official variety trials is to evaluate the cultivation value of plant varieties. The susceptibility to plant diseases is an increasing important factor in the cultivation value of cereal varieties. Most of the information on plant diseases in this report is based on observations made during official variety field trials during 1995 - 2002. The following diseases were observed in the field trials. Winter rye: powdery mildew (Blumerella graminis), leaf rust (Puccinia recondita f.sp. secalis), scald (Rhynchosporium secalis) and snow mould (Microdochium nivale). Spring rye: powdery mildew, (Blumerella graminis) and leaf rust (Puccinia recondita f.sp. secalis). Triticale: leaf and glume blotch (Septoria spp.), stripe rust (Puccinia striiformis), scald (Rhynchosporium secalis) and snow mould (Microdochium nivale). Winter wheat: powdery mildew (Blumerella graminis), leaf and glume blotch (Septoria nodorum), stripe rust (Puccinia striiformis) and snow mould (Microdochium nivale). Spring wheat: powdery mildew (Blumerella graminis), leaf and glume blotch (Septoria nodorum) and stripe rust (Puccinia striiformis). Barley: powdery mildew (Blumerella graminis), net blotch (Pyrenophora teres) and scald (Rhynchosporium secalis). Oats: leaf blotch (Pyrenophora avenae). For each disease the severity of infection was estimated on a scale from 0-100. On this scale 0 is completely healthy vegetation and 100 completely infected or dead vegetation. The susceptibility of spring wheat varieties to common bunt (stinking smut, Tilletia caries) and oat varieties to oat smut (Ustilago avenae) was tested in infection trials. The numbers of healthy and infected plants were counted in a vegetation which had been infected artificially with the fungus. The data was analyzed using linear mixed models. The estimated means for the different varieties are comparable despite the different trial periods. The results for the control varieties are presented first. After the control varieties the results for all the other varieties are given in the tables in order of susceptibility.