Nötköttsproduktionens ekonomi och lönsamhetens utveckling efter EU medlemskapet
Herlin, Roger K. (1996)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu Jukuriin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin/julkaisuun.
Herlin, Roger K.
Julkaisusarja
Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos. Selvityksiä
Numero
4/96
Sivut
27 p
Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos
1996
Kuvaus
Nimekkeen selvennys: Naudanlihantuotannon talous ja EU-jäsenyyden vaikutukset naudanlihantuotannon kannattavuuteen.
Tiivistelmä
Tutkimuksessa verrattiin emolehmiin perustuvaa tuotantomuotoa välitysvasikoihin perustuvaan tuotantomuotoon. Yrityskoon vaikutus kannattavuuteen tutkittiin jakamalla aineisto neljään eri kokoluokkaan. Tutkimusineistona käytettiin Tilastokeskuksen vuoden 1993 verotietoihin perustuvaa yritys- ja tulotilaston 580 nautakarjatilaa. EU-jäsenyyden vaikutuksia naudalihantuotannon kannattavuuteen siirtymäkaudella tutkittiin staattisella simulointimallilla voimassa olevien hintojen ja tukien perusteella. Tulokset osoittavat, että naudanlihantuotanto on kannattavampaa välitysvasikkatiloilla kuin emolehmätiloilla. Oikaistun tuloslaskelman perusteella laskettu nettotulos oli noin 52 ooo mk/tila välitysvasikkatiloilla. Emolehmätiloilla nettotulos oli vastaavasti noin 32 000 mk/tila. Erot kannattavuudessa ovat tilastollisesti merkittäviä. Yrityskoon perusteella tehdyt kannattavuustutkimukset osoittivat, että tiloilla joilla oli noin 30 nautayksikön (25-40:n ny:n kokoluokka) karja, kannattavuus oli parempi kuin yli 40 nautayksikön tiloilla (yli 40 ny:n kokoluokassa oli kekimäärin 55 ny). Noin 30 nautayksikön tiloilla nettotulos oli 104 000 mk/tila ja yli 40 nautayksikön tiloilla 103 000 mk/tila. EU-jäsenyyden jälkeisen siirtymäkauden tarkastelu osoittaa, että kannattavuus naudanlihan tuotantoon erikoistuneilla tiloilla heikkenee merkittävästi. Tämä koskee varsinkin A- B-alueiden tiloja joille ei makseta pohjoista tukea. Siirtymäkauden jälkipuoliskolla toiminta muuttuu tappiolliseksi näillä tukialueilla. Simulointimallin mukaan C-tukialueilla kannattavuuden heikkeneminen ei ole yhtä voimakasta kuin A- ja B-alueilla. Etelä-Suomen naudanlihatuotantoon erikoistuneiden tilojen tulevaisuus jää pitkälti ns. vakavien vaikeuksien tukien päätösten varaan. Vaikka Euroopan komissio hyväksyi 141-tukipaketin, lopullista tukitaso- ja maksuperustapäätöstä ei toistaiseksi ole tehty. Arvio 141-tukipaketin tulovaikutuksista vuonna 1999 osoittaa, että kannattavuus paranee merkittävästi A- ja B-alueilla vakavien vaikeuksien tukien johdosta. Simulointimalli osoitti vuodelle 1999 noin 10 000 mk:n tappiollista tulosta A-tukialueella ilman vakavien vaikeuksien tukia. 141-tukipaketin tuotantotuen ja ympäristötuen kansallisena lisäosana maksettava kansallisen lisäosan tulovaikutus voi olla noin 50 000 mk/tila, jolloin nettotulos olisi noin 40 000 mk/tila A-tukialueella.
Collections
- Julkaisut [85621]