Kvävegödslingen inverkan på energianvändingen vid ensilageproduktion
Korkman, Rikard (1997)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu Jukuriin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin/julkaisuun.
Korkman, Rikard
Julkaisusarja
Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos. Tiedonantoja
Numero
216/1997
Sivut
p. 37-67
Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos
1997
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:952-9538-82-0
Kuvaus
Pro gradu Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan taloustieteen laitokselle: käsitelty nurmiviljelyn energiataloudellisen ja yksityistaloudellisen optimin suhdetta
Tiivistelmä
Typen käyttöä vähentämällä voidaan säilörehutuotannossa saavuttaa merkittäviä energiansäästöjä. Jos Suomen koko säilörehuala siirtyisi energiankäyttöä optimoivaan tuotantoon, säästö olisi noin 156 milj. MJ, joka vastaa noin 3,3 milj. litraa dieselpolttoainetta. Maatalouden taloudellisessa tutkimuslaitoksessa tehdyssä tutkimuksessa tarkasteltiin typpilannoituksen vaikutuksia fossiilisen energian käyttöön ja energiankäytön tehokkuuteen energiataseen avulla apilapitoisen- ja timoteisäilörehunurmen viljelyssä. Estimoitujen tuotantofunktioiden avulla määriteltiin typenkäytön taloudelliset optimit typen nykyhinnoin sekä vaihtoehtoisesti kaksin- ja kolminkertaisin hinnoin. Tämän lisäksi määriteltiin myös energiaoptimaalinen ratkaisu, joka määriteltiin nettoenergiasadon maksimiksi sekä vaihtoehto, missä typpilannoitusta ei käytetty lainkaan. Nettoenergiasato on sadon energiasisältö vähennettynä tuotantopanosten energiasisällöllä. Jos tuotanto siirretään tasolle, jossa nettoenergiasato maksimoituu, typpilannoitustaso alenee typen nykyisen hinnan ja kaksinkertaisen hinnan mukaisen taloudellisen optimin välimaastoon ja samalla nettoenergiasato kasvaa hieman. Fossiilisen energian säästö on noin 600 MJ/ha sekä apilapitoisella että timoteinurmella. Energiaoptimaaliseen tuotantoon siirtyminen ei aiheuta muutoksia katetuotossa eli tuottojen ja kustannusten erotuksessa. Tämä johtuu siitä, että hieman alentunut satotaso kompensoituu tuotantopanosten säästöillä. Energiataselaskelmien avulla on mahdollista arvioida ja verrata eri viljelykasvien ja -järjestelmien energiankäytön tehokkuutta. Maatalouden eri resurssien käytön seuranta, taloudellisen tuloksen ohella, tulee yhä tärkeämmäksi kasvavan ympäristötietoisuuden myötä. Energiankäytön seuraaminen on tärkeää varsinkin siksi, että maatalous on metsätalouden ohella ainoa tuotantosektori joka kasvien yhteyttämiskyvyn takia pystyy "tuottamaan" energiaa, mikäli energiapanokset eivät ole liian suuria. Tämän lisäksi ympäristöongelmat, kuten kasvihuoneilmiö, antavat aiheen pohtia miten voidaan vähentää tuotannon riippuvuutta fossiilisesta energiasta ja edistää energiansäästöä.
Collections
- Julkaisut [85968]