Investointitukijärjestelmän ohjausvaikutukset maatalouden investointeihin
Rytsä, Taneli (1998)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu Jukuriin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin/julkaisuun.
Rytsä, Taneli
Julkaisusarja
Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos. Selvityksiä
Numero
9/98
Sivut
42 p
Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos
1998
Kuvaus
Pro gradu-tutkielma. Tutkimuksen on Helsingin yliopiston taloustieteen laitoksella ohjannut professori Jukka Kola ja MTTL:ssä erikoistutkija Juha Marttila
Tiivistelmä
Suomen maatalouden kilpailukyky kärsii korkeista tuotantokustannuksista, mikä johtuu toisaalta epäedullisista luonnonoloista, toisaalta kilpailijamaihin nähden pienistä tuotantoyksiköistä. Tuotantorakennetta parannetaan maatalouden investointitukijärjestelmän avulla. Investointituen merkitys on korostunut EU-aikana, sillä maatalouden kannattavuusnäkymät ovat niin heikot ja epävarmat, että ilman tukea investointeja ei olisi juuri mahdollista tehdä. (Maatalouden investointipolitiikka on ohjauskeino, jolla on monia yhteiskunnan ja viljelijöiden näkökulmasta asetettuja tavoitteita.) Maatalouden taloudellisessa tutkimuslaitoksessa tehdyssä tutkimuksessa tarkastellaan investointitukijärjestelmän sekä muiden investointeihin vaikuttavien tekijöiden vaikutuksia maatalouden investointeihin. Tuotannon jatkamisen näkökulmasta investoinnit ovat välttämättömiä. Esille on kuitenkin tullut rajoitteita, jotka estävät järkiperäisiä investointeja. Lypsykarjatiloille asetettu maitokiintiövaatimus ja sikatiloille asetettu rehuomavaraisuusvaatimus ovat tutkimuksen mukaan tärkeimmät investointituen saannin esteet. Myös investoinnille asetetuilla kokovaatimuksilla ja viljelijän iällä on merkitystä investointituen saannille. Tutkija Taneli Rytsän tekemä tutkimus perustuu 372 sika- ja lypsykarjatilalle tehtyyn postikyselyyn. Kyselyn mukaan tärkeimpiä perusteluita investoinneille ovat työolosuhteisen parantaminen, tuotantokustannusten alentaminen ja tulotason nostaminen. Tärkeimmät perusteet investoinnista pidättäytymiselle ovat liian suureksi koettu riski ja epävarmuus, riittämättömäksi koettu investointituki ja se, että nykyinen tuotantoyksikkö katsotaan riittävän suureksi. Investoinnin esteitä ovat myös tarvittavan lisäpellon ja maitokiintiön riittämätön tarjonta. Maitokiintiökaupan hallinnolliseen hintaan myytävien kiintiöiden tarjontaa pidetään liian pienenä, ja vapailla markkinoilla tarjottavien kiintiöiden hintaa vastaavasti liian kalliina. Tutkimuksessa selvitettiin myös investointien rahoitusta. Tärkeimpiä rahoituslähteitä ovat maatalouden tulorahoitus, lainat, avustukset ja metsätalouden tulot. EU:n maatalouspolitiikan muutokset (Agenda 2000) ja maataloustuotteiden maailmankaupan vapautuminen (alkava WTO kierros) kasvattavat vaatimuksia maatilojen kilpailukyvylle. Siksi maatalouden investointituella tulee myös jatkossa olemaan keskeinen merkitys maatalouden investointien ylläpitäjänä ja kilpailukyvyn kehittäjänä.
Collections
- Julkaisut [86045]